– Yksi tärkeimmistä pohdinnoista on se, miten pitkälle olemme valmiit menemään ihmisten geenieditoinnissa. Tarkoitukset tässä ovat hyvät, koska sen avulla pyritään esimerkiksi perinnöllisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jopa hoitoon asti, kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.
Kansanedustajan mukaan lainsäädäntö laahaa perässä uusien teknologioiden vallatessa alaa.
– Uudessa Crispr/Cas geeniteknisessä menetelmässä voidaan muokata perintötekijöitä. Se muistuttaa tekstinkäsittelystä tuttua etsi ja korjaa -komentoa. Huolimatta siitä, että tämän uuden teknologian hyödyntäminen siintää tulevaisuudessa, on syytä käynnistää keskustelu jo heti ensi syksynä kansallisella tasolla mm. millä ehdoilla ihmisten ituradan solujen perimää voidaan muokata, Lauslahti kirjoittaa.
Edustaja nostaa esiin myös kysymyksen, tulisiko erilaisen ihmisten verkkokäyttäytymisen avulla kerättävän tiedon, ns. digitaalisten jalanjälkien käyttöä rajoittaa.
Lauslahden mukaan hallituksella tulee olla nykyistä aktiivisempi ote uusien teknologioiden mukanaan tuomiin eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin.
– Tulemme tarvitsemaan globaalisti yhteisymmärryksen ns. uudesta eettisestä koodistosta. Lainsäädännössä meillä tulee olla etupainotteinen ote, jossa samalla luodaan mahdollisuuksia uusille teknologioille unohtamatta eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.