Hallitus leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta 210 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Summa on suuri, ja väärin kohdennettuna voi Sanna Lauslahden mukaan heikentää suomalaista osaamispohjaa. Siksi mahdollisimman suuri potti kärkihankerahoituksesta tulee osoittaa opetukseen ja tutkimukseen.
Hän toteaa, että lähtökohtana koulutuksen säätöjen kohdennuksessa tulee olla, ettei niillä nakerreta opetuksen ja tutkimuksen laatua. Säästöt tulee kohdentaa kustannuksiin, joista on lasten ja nuorten oppimisen näkökulmasta vähiten lisäarvoa.
– Meillä on edessä valtava ponnistus tasapainottaa julkista taloutta samaan aikaan kun meidän täytyy turvata koulutuksen ja tutkimuksemme taso, josta emme voi tinkiä, toteaa Lauslahti.
Kipeiden päätösten rinnalla rakennetaan koulutuksen uutta tulevaisuutta. Kärkihankkeissa on mukana muun muassa koulujen digitalisointi, oppimisympäristöjen modernisointi ja koulutusviennin tulppien poistaminen.
– Jokainen näistä hankkeista avaa osaamisen vahvistamisen lisäksi mahdollisuuden luoda uutta työtä ja liiketoimintaa Suomelle. Panostukset osaamiseen ovat aina investointeja. Opetuksen osuus kärkihankerahoituksesta tulee olla merkittävä. Tällä keinolla hallitus voi varmistaa, että suomalainen osaamistaso saadaan vahvistettua. Samalla rakennetaan koulutuksesta Suomelle uutta vientialaa, sanoo Lauslahti.