Eduskunta käsittelee tänään opposition välikysymystä ammatillisen koulutuksen säästöistä.
– Kaikki tässä salissa olevat puolueet ovat tavalla tai toisella olleet osallisia näihin säästötalkoisiin – joko itse tekemällä tai kannattamalla ammatillisen koulutuksen säästöjä. Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi tässä salissa tämän hallituskauden alussa kesällä 2015, että SDP olisi ollut valmis toteuttamaan 270 miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö puolestaan totesi viime kauden säästöpäätösten jälkeen vuonna 2013, että leikkaukset olivat hänen mukaansa ”välttämättömiä, jotta voimme turvata palvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden”.
– Nykyinen hallitus on päättänyt huomattavasti viime kauden linjoja maltillisemmista säästöistä. Nyt toteutettavat säästöt supistavat ammatillisen koulutuksen rahoituksesta 190 miljoonaa euroa eli 80 miljoonaa euroa vähemmän kuin mihin SDP olisi ollut valmis, Lauslahti totesi.
Hallitus turvaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden päästä ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä säilyy ympäri maata sellaisena, että vähintään puolelle ikäluokasta on tarjolla koulutuspaikka ammatillisessa koulutuksessa.
Reformia valmistelu huolellisesti
Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan koulutuksenjärjestäjät ovat päättäneet tehdä nyt toteutettavista säästöistä johtuvaa taloudellista sopeutusta pääosin muilla keinoilla, kuin vähentämällä aloituspaikkoja. Osa koulutuksenjärjestäjistä on toteuttanut säästöjä vähentämällä toimipisteiden määrää. Pääosa toimipisteiden vähentämisestä on kohdistunut Etelä-Suomen suurien kasvukeskusten alueelle, jolloin etäisyys oppilaitokseen ei ole merkittävästi kasvanut.
Kokoomuslaisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen johdolla on lähdetty viemään läpi ammatillisen koulutuksen reformia.
– Toisin kuin viime vaalikaudella annettua esitystä ammatillisen koulutuksen uudistamisesta, nyt käsittelyyn tulevaa reformia on valmisteltu huolellisesti ja avoimesti. Valmistelua on tehty yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa – mukana on ollut yli tuhat asiantuntijaa kentältä. Nykyisen järjestelmäkeskeisen ajattelun sijaan opiskelijasta halutaan tehdä ammatillisen koulutuksen päähenkilö. Opiskelijoiden tarpeet ovat yhä yksilöllisempiä, mikä tulee huomioida.
Sirpaleinen tutkintojärjestelmä yksinkertaisemmaksi
Helmikuussa annettu asetus ammatillisen koulutuksen tutkintojen vähentämiseksi selkeyttää tutkintorakennetta sekä joustavoittaa ja laaja-alaistaa valmistuvien nuorten osaamista. Erilaisten ammatillisten tutkintojen määrä vähenee 351 erilaisesta tutkinnosta noin puoleen.
– Sirpaleinen tutkintojärjestelmä saadaan nyt yksinkertaistettua ja selkeämmäksi, ja samalla tutkinnot muuttuvat laaja-alaisemmiksi. Tämä on juuri oikea toimi tilanteessa, jossa työpaikat ja työn sisällöt ovat muutoksen alla.
Erityisesti koulutussopimus lisää mahdollisuuksia lisätä oppimista tekemällä ja lisää opiskelijoille erilaisia tapoja saada opinnot suoritetuksi. Lauslahden mukaan uudenlainen tapa rakentaa ammatillista koulutusta on saanut kentältä erittäin myönteisen vastaanoton.
– Tänään eduskunnassa kuullaan suuri määrä kauhistuneita puheenvuoroja nyt tehtävistä ammatillisen koulutuksen säästöistä, joita jokainen eduskuntapuolue on vuorollaan ollut edistämässä. Tämän jankkaamisen sijaan meidän kansanedustajien olisi aika keskittyä pohtimaan, miten ammatillisen koulutuksen reformista saadaan tehtyä mahdollisimman hyvä, Lauslahti toteisi.