Ensi vuoden alusta voimaan tulevassa menettelyssä rikoksesta epäilty voi tunnustamalla saada mahdollisuuden lievempään rangaistukseen. Tunnustuksen perusteella syyttäjä voi myös tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsitellään tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä.
Syyteneuvottelu ei ole Suomessa ollut mahdollista aikaisemmin, mutta se on käytössä useassa muussa maassa ja myös osassa Pohjoismaista.
Sampsa Katajan mukaan syyteneuvottelu mahdollistaa tuomioistuimien resurssien kohdentamisen tehokkaammin ja laajojen rikosjuttujen käsittelemisen aiempaa rivakammin, mikä turvaa etenkin rikosten uhrien asemaa.
– Oikeusturvan kannalta aivan keskeinen asia on oikeudenkäyntien kesto. Ylipitkät oikeudenkäynnit ovat aiheuttaneet Suomessa ongelmia. Siksi kaikki toimenpiteet, jolla pystytään järkevällä tavalla vaikuttamaan oikeudenkäyntien kestoon, ovat erittäin tervetulleita. Ylipitkät oikeudenkäynnit ovat ongelmallisia erityisesti rikosten uhrien oikeusturvan kannalta, Kataja sanoo.
Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta.
Neuvottelu ei sovellu henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin eikä seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin. Samoin helposti selvitettävien rikosten tunnustaminen ei johda rangaistuksesta sopimiseen tai muuhun lievennykseen.