Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon muun maussa järjestön toiminnan valtakunnallisuus, laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Sampo Terho on lähettänyt lausuntokierrokselle nuorisotyöstä ja -politiikasta annetun asetusluonnoksen, jossa esitetään, että poliittisten nuorisojärjestöjen avustusten osalta puolueen valtakunnallinen vaikuttavuus lisätään muiden toiminnan laatua arvioivien kriteerien joukkoon.
– Poliittiset nuorisojärjestöt poikkeavat vahvasti toiminnaltaan muista nuorisojärjestöistä, kuten esimerkiksi partiolaisista ja parkourista. Ne järjestävät poliittista toimintaa toisin kuin muut nuorisojärjestöt, hän sanoo.
Terhon mukaan muutos edistäisi demokratiaa, koska järjestelmä huomioisi myös yhteiskunnalliset muutokset poliittisten nuorisojärjestöjen valtionavustuksien määrää harkittaessa.
– Nykyjärjestelmässä suuretkaan muutokset puolueiden voimasuhteissa eivät heijastu poliittisten nuorisojärjestöjen suhteellisiin avustusosuuksiin, toisin kuin puolueiden naisjärjestöjen kohdalla. Puolueiden vaalimenestyksessä on viime aikoina ollut aiempaa enemmän vaihtelua, mutta nuorisojärjestöjen avustusosuudet eivät ole muuttuneet läheskään samassa suhteessa, huomauttaa Terho.
Hänen mielestään käytännössä poliittiset nuorisojärjestöt toimivat emopuolueidensa sateenvarjon alla.
– Avustusten saajien tilanne säilyy helposti samanlaisena vuosikymmenestä toiseen, koska enemmän avustusta saavien on resurssiensa avulla mahdollista ylläpitää laajaa toimintaa, mikä heijastuu jälleen korkeana avustuksena seuraavan vuoden toiminnan tukemiseen. Nykyinen järjestelmä perustuu siis saavutettuun etuun. Vakiintuneen vallan pönkittämisen sijaan järjestelmän pitäisi olla reilu myös nuoremmille järjestöille, Terho sanoo.