Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoi SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen pyyhkineen ryhmäpuheessaan pöydältä pois kahden miljardin euron ehdotetut säästöt. Vanhanen totesi, että tällaista keskustelua voidaan käydä neljä vuotta, mutta yksityiskohtien sijaan pitäisi katsoa isoa kuvaa.
– Sopeutetaan, haetaan kilpailukyvyn parantamista ja uudistetaan yhteiskunnallisia rakenteita. Suureen linjaan pitää kiinnittää huomiota. Meidät on valittu tänne nostamaan tämä maa uudelleen pystyyn, Vanhanen opasti hallitusohjelman tiedonannossa eduskunnassa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho totesi kansalaisten antaneen vaaleissa tukensa toimintahaluisille, muutosta ajaville puolueille. Hänen mielestään oppositiopuolueet jatkavat samaa hedelmätöntä nahistelua ja muutosvastarintaa kuin hallituksessakin. Hän totesi Rinteen luetelleen, mistä demarit eivät olisi leikanneet: kehitysyhteistyö, perheet, koulutus, eläkeläiset, työttömät.
– Kyllä minä uskon, kun te sanotte näin. Teillä on vahvat näytöt siitä, että te ette tee mitään. Te ette tosiaan tehneet mitään silloin, kun olisi pitänyt, ettekä tekisi nytkään, jos teillä siihen olisi mahdollisuus, Terho sanoi valtiovarainministerin paikalta oppositioon siirtyneelle Rinteelle.
Rinne puolustautui, että säästöt olisi voitu tehdä oikeudenmukaisemmin. SDP:llä olisi ollut vaihtoehto, jonka he esittelivät ennen vaaleja, ja he olisivat pitäneet lupauksistaan kiinni – toisin kuin hallituspuolueet.
– Hallitusohjelma tarkoittaa sitä, että yhteiskunta tulee jakautumaan kahtia. Se tarkoittaa eriarvoistumista, Rinne moitti.
”Sen takia te olette oppositiossa”
Ensimmäisen puheenvuoronsa hallituksen edustajana ja ulkoministerinä käyttänyt Timo Soini (ps.) oli samoilla linjoilla kuin eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Terho. Hän totesi, että hallitus on ollut pystyssä viisi päivää, ja sinä aikana on jo kaikki mennyt pieleen opposition mielestä. Soini muistutti, että hallituksessa on kolme eniten ääniä saanutta puoluetta.
– Teiltä puuttui vaaleissa kannatus ja yhteistyökyky. Sen takia te olette oppositiossa, Soini julisti.
Soini muistutti SDP:n puhuneen takuueläkkeen nostamisesta, mutta istuva hallitus nostaa sitä. Liikennehankkeisiin tulee lisää rahoitusta, haja-asutusalueiden jätevesiasetusta huojennetaan, pienituloisille tuhoisa arvonlisävero ei nouse. Hän muistutti, että takaisin kaivattu varallisuusvero poistettiin sosiaalidemokraattisen valtiovarainministerin aikana ja yhteisöveroa puolestaan laskettiin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki tarttui Soinin heittoon, että perussuomalaiset ovat hallituksessa, koska heillä on yhteistyökykyä.
– Sitä selvästi oli. Oli valmius myydä kaikki pois, Arhinmäki totesi.
Hän muistutti, että ennen vaaleja Soini sanoi, että Suomessa on noin miljoona ihmistä suurin piirtein tuhannen euron tuloilla ja siltä porukalta ei voi, ei saa eikä ole varaa leikata.
– No nyt te leikkaatte ja todella rajusti. Ja kehutte puhujapöntössä tulevia ulkomaan matkojanne! Köyhä kansa Suomessa kurjistuu, ja te kehutte tulevia ulkomaan matkojanne, Arhinmäki löylytti.
Soini kertoi lähtevänsä vielä tänään tapaamaan Ruotsin ulkoministeriä ja sen jälkeen Viron ulkoministeriä.
Kreikkaan valtiovarainministeriksi
Terho totesi Arhinmäen arvioineen, että jos hallitusohjelmaa käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, rikosnimike olisi todennäköisesti törkeä petos. Terho oli sitä mieltä, että jos Arhinmäki vietäisiin käräjäoikeuteen, hänet tuomittaisiin Kreikkaan valtiovarainministeriksi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen toivoi oppositiolta vaihtoehtoja jo ennen budjettikäsittelyä: mitä oppositiopuolueet tekisivät toisin, mistä ne hakisivat säästöt ja mitä veroja ne korottaisivat.
Satonen ihmetteli sitä, että Arhinmäki kutsui yhteiskuntasopimusehdotusta sisilialaiseksi tarjoukseksi. Satonen kysyi, että eikö ole loogista, että hallitus joutuu tekemään säästöjä ja veronkorotuksia, jos yhteiskuntasopimusta ei synny.
– Vai onko niin, että me lähdemme Kreikan tielle, emmekä edes yritä hoitaa näitä maan asioita kuntoon?
Hyväosaiset huonosti mukana
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, ettei hän voi käsittää puhetta yhteiskuntasopimuksesta kiristyspakettina. Hänen mukaansa yhteiskuntasopimuksesta on keskusteltu työmarkkinajärjestöjen kanssa koko ajan ”erittäin hyvässä hengessä”.
– Kaikilla on hyvä ymmärrys Suomen tilanteesta ja niistä toimista, mitä nyt pitäisi tehdä, jotta yhteinen tavoitteemme 72 prosentin työllisyysaste saavutettaisiin. Jos sitä [yhteiskuntasopimusta] ei saavuteta, meidän keinomme kilpailukyvyn parantamiseen ovat aika pieniä, jolloin me joudumme tekemään muita toimia. Nekin on avoimuuden nimissä kerrottu etukäteen, Sipilä sanoi viitaten hallituksen 1,5 miljardin ehdollisiin säästöihin ja veronkorotuksiin, jotka toteutetaan, jos yhteiskuntasopimusta ei synny.
Sipilä myönsi, että hyväosaiset ovat paketissa huonosti mukana.
– Se johtuu siitä, että hyväosaiset eivät saa etuisuuksia.
Sipilä totesi, että verotus olisi ainoa tapa ulottaa vaikutukset hyväosaisiin, mutta koska yhteiskuntasopimuksella tavoitellaan kilpailukykyä ja työllisyyttä, veroasteen nosto heikentäisi kilpailukykyä ja nostaisi palveluiden hintoja.