Samalla, kun turpeen polton kohtalosta väännetään hallituksessa, moni on siirtänyt katseet turpeesta soiden muihin tuotteisiin. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan yksi niistä on pintasammal.
– Sammalbisnes kasvaa ilman sääntöjä, ja sammalta voidaan kerätä ilman lupia myös arvokkailta, luonnontilaisilta soita. Alalle tarvitaan sääntelyä pian, järjestö vaatii.
Pintasammalen keruu ei tällä hetkellä edellytä mihinkään lakiin perustuvaa, ennakkoon tehtävää lupa- tai ilmoitusmenettelyä. Toimintaa ohjaavat yritysten omat ohjeistukset, jotka eivät luonnonsuojeluliiton mukaan mitenkään riitä sammalbisneksen ohjenuoraksi.
– Tuottajilla on halua kehittää alaa nopeasti, sillä kasvihuonekasvatuksessa käytettävät kasvualustat ovat Euroopan laajuisesti miljardien arvoinen toimiala.
Rahkasammalta hyödyntävät yritykset mainostavat, että sammalenkeruusta huolimatta suon tehtävä hiilinieluna jatkuu ilman häiriöitä. Luonnonsuojeluliiton mukaan tämä ei ole totta, sillä sammalesta kuorittu suo on päästölähde useiden vuosien ajan.
– Yritykset mainostavat myös, ettei sammalta kerätä luonnontilaisilta soilta. Totuus on valitettavasti toinen, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.
Luonnonsuojeluliiton mielestä sammalenkeruuta pitää ohjata ympäristöluvilla. Se tulisi myös ohjata luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille, ojitetuille soille. Tämä olisi myös valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista.
Noin puolet suoluontotyypeistä koko maassa on uhanalaisia. Etelä-Suomessa suoluontotyypeistä yli 80 prosenttia on uhanalaisia.
– Soiden tilaa ei siis pidä huonontaa ihmisen toiminnalla enää millään tavalla. Hyvää esimerkkiä tästä näytti kosmetiikkavalmistaja Lumene, joka ilmoitti luopuvansa turpeen käytöstä tuotteissaan muun muassa soidensuojelun takia, sanoo Suomen luonnonsuojeluliitto.