”Samaa oivaltamista tarvitaan Suomessa” – EK-johtaja peräänkuuluttaa Ruotsin mallin seuraamista

Ruotsin pääomamarkkinat kukoistavat 1990-luvun verouudistuksen seurauksena, Sami Pakarinen arvioi.
Sergelin tori Tukholmassa, Ruotsissa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sergelin tori Tukholmassa, Ruotsissa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen uskoo, ettei suomalaisen heikon talouskasvun ja suomalaisten maastamuuttamisen taustalla ole maan yritysjohtaminen, vaan ennen kaikkea kireä verotus.

Pakarinen on jakanut viestipalvelu X:ssä Helsingin Sanomien kolumnin, jossa pohditaan, miten suomalaisen työelämän johtaminen on yhtenä syynä sille, etteivät suomalaisyritykset menesty ruotsalaisten tapaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomeen muutetaan takaisin lähinnä haukkumaan omaa maata toisin kuin Ruotsiin, kolumnissa pohditaan. Pakarinen huomauttaa, että syynä ruotsalaisten haluun muuttaa takaisin kotimaahansa on ennen kaikkea siellä tehdyt verouudistukset.

– Ruotsi oli kireän verotuksen maa 1960- ja 1970-luvuilla ja pääomat pakenivat maasta, Pakarinen kirjoittaa.

Maassa tehtiin 1990-luvulla laaja verouudistus.

Vielä vuonna 1994 Ruotsin entinen valtionvarainministeri ja sosiaalidemokraatti Kjell-Olof Feldt toivoi maahan ”rikkaita yrityksiä, mutta köyhiä yrittäjiä ja yritysten omistajia”, Pakarinen kirjoittaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Kaksi vuotta myöhemmin Feldt kuitenkin arvioi, että Ruotsin sosiaalidemokraattien tulee hyväksyä menestyvien ja kasvavien yritysten tarkoittavan myös niiden omistajien tulojen ja vararallisuuden kasvua, Pakarinen huomauttaa.

Feldt kirjoitti tulojen ja varallisuuden kasvun olevan oleellinen osa ihmisten halua perustaa yrityksiä, EK:n johtaja toteaa.

Ruotsissa kolme vuosikymmentä sitten tehty verouudistus on onnistunut ja maa onkin nykyään päivänä Euroopan mallioppilas, Pakarinen sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Pääomamarkkinat kukoistavat. Vuosisadan verouudistuksen ansiosta, hän kirjoittaa.

Suomen tulisi seurata pääomaverouudistuksessa Ruotsin tietä, arvioi Pakarinen.

–  Samaa oivaltamista tarvittaisiin Suomessa nyt 30 vuotta myöhemmin. Ruotsi osoittaa, että muutos on mahdollinen.

Mainos