Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan tulevalla rakennerahastokaudella haluamme kohdistaa käytettävissä olevia varoja entistä tehokkaammin.
– Nyt päätetyt tukialueet on arvioitu sillä perusteella, missä hyöty olisi kaikista suurin. Aiemmin olemme jo päättäneet esimerkiksi rakennerahastovarojen tehokkaammasta hallinnoinnista. Tällä työllä haluamme varmistaa, että rahaa olisi siellä, missä sitä eniten tarvitaan eli yritysten kehittämishankkeissa, toteaa Vapaavuori.
Työ- ja elinkeinoministeriö valtuutettiin tekemään komissiolle esitys nyt käyttämättä jäävän osuuden kohdentamisesta myöhemmin. Osuus pyritään osoittamaan rakennemuutospaikkakunnille.
Tukikarttaan tehdään EU-säädösten mahdollistama välitarkastus ja alueet määritellään tarpeen mukaan uudelleen ajalle 2017–2020. Väliarvioinnin yhteydessä myös Salon asema arvioidaan uudelleen ja tilalle nimetään tarvittaessa loppukaudeksi muita alueita.
Tukialuemäärittely vaikuttaa siihen, millaisella tukiprosentilla erikokoisille yrityksille voidaan myöntää investointeihin kohdistuvaa kehittämisavustusta.
Itä‐ ja Pohjois‐Suomen suuralue on harvan asutuksen perusteella automaattisesti tukialuetta. Suuralueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat.
Suomella on mahdollisuus komission asettamien kriteereiden puitteissa määrittää itse, mitä muita haasteellisessa tilanteessa olevia alueita nimetään tukialueeksi. Tukialueen koko voi olla Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi 1,85 prosenttia vuoden 2010 väestöstä.
Nykyisellä kaudella Suomen itse määrittelemien tukialueiden väestöpeitto on ollut 9,3 prosenttia, joten tukialueen koko pienenee huomattavasti. Tulevan kauden väestöpeitto on vain 99 443 asukasta.
Salon seutukunnan (64 087 asukasta) lisäksi Suomen itse määrättävissä olevaksi alueeksi jää vielä 35 356 asukkaan kiintiö, jonka kohdistamisesta päätetään myöhemmin.