Muun muassa säädösten tulkintaongelmiin, niin tiedonsaannissa kuin tietojen luovuttamisessa, on puututtava. Tätä mieltä on työryhmä, joka on selvittänyt viranomaisten välistä tiedonvaihtoa perhe- ja lapsensurmissa.
Lainsäädäntöä on muun muassa kehitettävä niin, että viranomaiset ja muut niihin rinnastettavat palveluntuottajat voivat tehdä ilmoituksen poliisille tai sosiaaliviranomaisille salassapitosäännösten sitä estämättä, kun vakavan väkivallan uhka on ilmeinen.
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan työryhmä esittää hyviä ratkaisuja viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa esiintyviin ongelmiin
– Tulen saattamaan työryhmän selvityksen ministeriryhmään, jossa päätetään jatkovalmistelun sisällöstä ja muodosta, hän sanoi vastaanottaessaan selvityksen.
Salassapitosäännökset saattavat estää tiedonsaannin
Lainsäädännön tulkinnanvaraisuudet liittyvät erityisesti poliisin salassa pidettävien tietojen saantiin rikoksen estämistilanteissa. Tällä hetkellä salassapitosäännökset tai niiden tulkinnanvaraisuudet käytännössä saattavat joissain tilanteissa estää tiedonsaannin.
Työryhmä ehdottaa, että nykyisiä viranomaisten erillislakien tiedonsaantia ja luovutusta koskevaa sääntelyä selkeytetään. Näin varmistetaan, ettei vakavan henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhan estämisen kannalta välttämättömiä tietoja jää poliisilta saamatta.
Lisäksi on selvitettävä sosiaalihuollon asiakaslain ja lastensuojelulain tietojen luovuttamista koskevien säännösten mahdollisia tulkintaongelmia aiheuttavat päällekkäisyydet.
Vakavan henkeen kohdistuvan rikoksen, perhesurman ehkäisy ja estäminen sekä perheväkivallan kierteen katkaisu ei ole mahdollista ilman laajaa yhteistyötä. Työryhmä perää poikkihallinnollista palvelujen yhteensovittamista ja koordinaatiota, jotta tuloksia saadaan aikaiseksi.
Työryhmän havaintojen mukaan nykyisissä paikallisissa rakenteissa ei kaikkialla ole riittävästi käytössä esimerkiksi moniviranomais- tai moniammatillista yhteistyötä perheväkivallan ehkäisemiseksi ja estämiseksi.
– Epävarmuus säännösten sisällöstä voi johtaa pidättyväisyyteen tiedonvaihdossa silloinkin, kun siihen ei olisi aihetta. Osa tiedonvaihto-ongelmista liittyy myös yhteistyöperinteen tai osaamisen puutteeseen.
Yleisellä tasolla tapahtuvassa moniviranomaisyhteistyössä tai kahdenvälisissä nykyisiin rakenteisiin perustuvissa viranomaissuhteissa tiedonvaihto näyttää kuitenkin toimivan pääsääntöisesti kohtuullisesti tai jopa hyvin.
Erityissosiaalipalvelut ja tukitoimet kunnille
Työryhmä tukee sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen yhteydessä esillä ollutta ehdotusta siitä, että kunnan järjestämisvastuulle säädettäisiin lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuvat yksilön ja perheen erityissosiaalipalvelut ja tukitoimet. Kunnat tuottavat näitä palveluja jo nyt.
Työryhmän mukaan tämä selkeyttäisi viranomaisten välistä tehtävien jakoa ja tietojen luovutusta ja saantia koskevien säännösten soveltamista. Se edistäisi myös yleisemmin perhesurmien ja -väkivallan ehkäisyn ja estämisen mahdollisuuksia.
Työryhmä ei esitä erillistä lakia perhesurmien ja perheväkivallan estämiseksi tehtävää moniammatillista yhteistyötä ja siihen liittyvää tiedonvaihtoa varten.