Espanjan hallitus käyttää jatkossa Huaweitä hallinnoimaan ja varastoimaan salakuuntelutietoa, jota poliisi ja tiedustelu keräävät oikeuslaitoksen myöntämien lupien puitteissa.
Päätös on aiheuttanut huolta siitä, että Kiinan hallitus voi pakottaa Huawein avustamaan Pekingiä sen omassa tiedustelussa.
Sisäministeriö teki maailman suurimman verkkolaitevalmistaja Huawein kanssa 12,3 miljoonan euron sopimuksen kilpailutuksen päätteeksi. Aiemmin Huawei on saanut jo sopimuksen Espanjan viranomaisten käyttämän SITEL-salakuuntelujärjestelmän teknisestä tukemisesta. Vaikka varastointisopimus edellyttää Huaweiltä Espanjan kansallisen kryptologisen keskuksen asettamien ohjeiden noudattamista, aiheesta raportoineen The Objectiven mukaan poliisissa ja kansalliskaartissa kasvaa huoli kiinalaisen yrityksen mukanaolosta arkaluontoisissa järjestelmissä.
Huawein laitteiden pääsyä 5G-verkkoihin on rajoitettu monissa EU-maissa jo vuosia sitten ja vaihtelevasti myös Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on kuitenkin ollut yksi EU:n eniten Huaweita tukenut valtionjohtaja, joka on vastustanut unionin pyrkimystä rajoittaa yhtiön pääsyä 5G-verkkoihin. Huawei on avannut tutkimuskeskuksia Madridiin ja se on suuri työllistäjä julkishallinnon monien teknologiasopimusten kautta.
Englannin Cranfieldin yliopiston kyberturvallisuuden luennoitsijan ja RUSIn tutkijan Natasha Buckleyn mukaan Espanjan kanta korkean riskin teknologian alihankkijoihin korostaa enemmän niiden toimitusten luotettavuutta kuin geopolitiikkaa.
– Huawein pääsyä joihinkin julkisiin 5G-projekteihin on rajoitettu, mutta sen palvelimet on hyväksytty varastoimaan arkaluontoista salakuunteludataa, ihmettelee Buckley.
Vaikka yrityksen yhteydet Kiinan kommunistiseen puolueeseen ja alttius Kiinan tiedustelukoneistolle herättävät huolta, Huawei itse painottaa, ettei mitään takaporttia sen televiestintälaitteista ole koskaan löydetty.
Peking on syyttänyt länttä valheellisista väitteistä, joiden mukaan kiinalaisissa laitteissa olisi tietoturvallisuusriski. Se pitää rajoituksia pelkkänä taloudellisena protektionismina.
Lännen huolet liittyvät Pekingin hyökkääviin kybertiedustelutoimiin ja Kiinan vuonna 2017 voimaan tulleeseen kansalliseen tiedustelulakiin, joka sallii valtion ”pakottaa kenet tahansa Kiinassa tekemään mitä tahansa”, kuten Britannian kansallinen kyberturvallisuuskeskus tiivistää.
