Helsingin ydinkeskustassa Mannerheimintiellä-Cygnaeuksenkadulla on Kansallismuseon takana, Finlandia-talon ja Eduskuntatalon vieressä aivan hiljainen, hieno puisto.
Matiaksenlehto on Kansallismuseon hallinnoima julkinen alue. Puisto on kuitenkin muurien ympäröimä ja sinne pitää mennä porteista. Tämä on tainnut vuosikymmenien ajan rajoittaa tulijoita.
– Sporan ikkunoista aina katselen, mutta ikinä en ole nähnyt (Matiaksenlehdossa) yhtään ihmistä. Onko puistolla jotain virkaa? Ilmeisesti mitään toimintaa siellä ei ole. Sijaintiinsa nähden vaikuttaa siis olevan hyvin vähäisellä käytöllä. Voisiko puiston saada jotenkin eloon?, Helsingin kokoomusvaltuutettu Otto Meri kyseli Facebook-postauksessaan.
Kansallismuseon yhteisömanageri Elisa Sarpo vastasi Otto Merelle. Kansallismuseossa Matiaksenlehtoa vaikutetaan pitävän ”pihana”.
– Pihalla kulkee luonnollisesti henkilökuntaa, mutta ilahduttavan paljon puistossa näkee tästä salaisesta kolkasta nautiskelijoita. Talvella ilahdutti myös joulukuusimetsän viereen ilmestyneiden lumiukkojen joukko, Elisa Sarpo kirjoitti.
Nimensä Matiaksenlehto on saanut ”Suomen suvun tutkimuksen perustaja” Matthias Castrenista (1813-1852). Hän oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori.
– Pihalla järjestetään museon omia tapahtumia ja se toimii alustana myös muille kaikille avoimille tapahtumille, kuten viimeisimpänä Sauna Dayn Saunakylälle. Museolla on pihalla omia historiallisia kasveja kasvamassa, sekä me tarjoamme myös muutamille kaupunkiviljelijöille kasvatusalustoja. Pihalle on olemassa myös oma hinnastonsa, eli siellä saa järjestää myös omia yksityisiä tilaisuuksia maksusta.
Myös Kansallismuseon eteläpäädyssä on vähällä käytöllä oleva viheralue. Suurempi Matiaksenlehto sijaitsee museon pohjoispäädyssä.