EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroson kirje pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.) osoittaa, että komissio ei viime syksynä enää antanut Suomelle lupaa maksaa maatalouden kansallisia 141-tukia. Katainen oli omassa kirjeessään elokuussa 2013 tiedustellut asiaa Barrosolta.
Barroson kabinettipäällikkö Johannes Laitenberger oli ennen Barroson kirjettä tavannut suomalaisia maatalousvirkamiehiä.
– Voin valitettavasti vain vahvistaa tapaamisessa jo annetun tiedon. Suomen liittymissopimuksessa mainittua artikla 141:n mukaista tukea ei voida enää maksaa, Barroso kirjoittaa syyskuussa 2013. Verkkouutiset on saanut haltuunsa kirjeen.
Sen sijaan Barroso ehdottaa, että Suomi yrittäisi saada oikeuden kansallisen tuen maksamiseen toista kautta: EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (cap) uudistettiin viime vuonna, ja Suomi voisi sitä kautta saada EU-parlamentilta ja EU-maiden ministereiltä luvan tukeen.
– Kehotan voimakkaasti Suomea harkitsemaan tätä vaihtoehtoa, Barroso kirjoittaa.
Suomi noudatti Barroson ohjetta, ja kansallinen tuki liitettiin osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Oikeus tukeen on voimassa vuoteen 2020 saakka. Kansallinen tuki maksetaan Suomen valtion budjetista, kun maataloustuet muuten maksaa EU.
Viime viikolla EU:n talouskomissaari Olli Rehn, jonka esimies Barroso on, arvioi Ylellä hallituksen tehneen virheen, kun se luopui tavoittelemasta jatkoa 141-tuelle.
– Olisi ollut parempi, että Suomi olisi ajanut tätä eteläisen Suomen vakavien vaikeuksien tukea Suomen jäsenyyssopimuksen oikeusperustan eli artikla 141:n pohjalta, Rehn sanoi.
EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ihmetteli Rehnin kannanottoa. Hänen mukaan Rehn oli vielä viime vuonna ”taputellut olkapäälle” ja kehunut hyvästä neuvottelusuorituksesta. Sarvamaa osallistui EU-parlamentissa cap-uudistuksen valmisteluun.
Ajatus 141-tuen siirtämisestä osaksi kansallista tukea ei ole uusi. Lehtitietojen Suomen hallitus keskusteli asiasta jo vuonna 2010, kun EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos kävi Suomessa.
Silloin maatalousministerinä oli Sirkka-Liisa Anttila (kesk.). Hufvudstadsbladetin mukaan Anttila sanoi, että hallituksen tavoitteena on yhdistää 141-tuki osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Anttilan lausuma tavoite toteutui viime syksynä.
Perjantaina kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) oudoksui, että hallitus ei viime syksynä hyödyntänyt Rehnin maatalousosaamista.
– He tavoittelivat vain sen verran mitä tiesivät komission hyväksyvän, luopuivat heti kättelyssä 141-artiklasta, eivätkä halunneet käyttää komissaari Rehniä neuvotteluissa, Leppä sanoi Suomenmaa-lehdessä.
Maaseudun Tulevaisuus -lehden mukaan hallitus kuitenkin oli yhteydessä Rehniin. Kun Katainen lähetti elokuussa kirjeen Barrosolle, kopio kirjeestä lähetettiin myös Rehnille. Katainen vetosi Rehniin, jotta tämä ”tekisi kaiken voitavansa” Etelä-Suomen maatalouden puolesta.