Saksassa yritysten odotukset huonoimmat kuuteen vuoteen

Liike-elämän mielialoja mittaava Ifo-indeksi laski tammikuussa alimmalle tasolle lähes kolmeen vuoteen.

Saksan talous on nyt kääntymässä laskuun, arvioi saksalainen tutkimuslaitos Ifo tekemänsä yrityskyselyn perusteella.

Liike-elämän mielialoja mittaava Ifo-indeksi laski tammikuussa alhaisimmalle tasolleen vuoden 2016 helmikuun jälkeen. Joulukuun 101 indeksipisteestä tultiin tammikuussa alas 99,1 pisteeseen.

Yritykset arvioivat nykyisen liiketoimintatilanteensa heikentyneen vain hieman, mutta odotukset tulevasta heikkenivät voimakkaasti. Ne kääntyivät nyt pessimistisiksi ensimmäistä kertaa joulukuun 2012 jälkeen.

Teollisuudessa mielialat laskivat edelleen voimakkaasti, erityisesti odotusten heikentymisen takia. Synkistelyä nähtiin kaikille toimialoilla paitsi kemianteollisuudessa. Myös tuotantokapasiteetin käyttöaste laski jonkin verran 86,3 prosenttiin, mutta se pysyi vielä pitkän ajan keskiarvon 83,7 prosentin yläpuolella.

Palvelualoilla ja kaupan alalla mielialat laskivat myös odotusten heikentyessä, mutta arviot nykytilanteesta hieman paranivat.

Myös ulkomaankaupan aloilla oltiin aiempaa hieman tyytyväisempiä nykytilanteeseen, mutta näkymät tulevaisuuteen synkkenivät ja mielialat laskivat selvästi.

Rakennusalalla koettiin selvä mielialojen notkahdus ensimmäistä kertaa vuosiin. Sekä käsitykset nykytilanteesta että odotukset tulevasta heikkenivät selvästi. Tosin rakennusalan yritysten tyytyväisyys nykytilanteeseen säilyi heikentymisestä huolimatta vielä hyvin korkealla tasolla.

Rakentamisen kasvu hidastuu koko Euroopassa

Ifo kertoi aikaisemmin tällä viikolla, että rakentamisen ennustetaan kasvavan Euroopassa vuoteen 2021 asti, mutta aiempaa hitaammin.

Kun viime vuonna Euroopan rakennusala kasvoi 2,8 prosenttia, niin tälle vuodelle tutkimuslaitosten verkosto ennustaan vain 2 prosentin kasvua ja vuodelle 2021 ainoastaan 1,3 prosentin kasvua.

Rakentamisen kasvu vuoden 2014 jälkeen on Ifon asiantuntijan Ludwig Dorffmeister perustunut hyvään taloustilanteeseen, alhaisiin korkoihin ja julkisen sektorin aktiivisuuteen. Lisäksi monin paikoin Euroopassa kaupungistuminen ja maahanmuutto ovat lisänneet asuntotarjonnan lisäksi infrarakentamista.

Mainos