Jo ennen osavaltiovaaleja häviäjäksi julistettiin kristillidemokraattinen liittokansleri Angela Merkel ja hänen pakolaispolitiikkansa. Merkelin CDU todella kokki ison tappion Baden-Württembergissä ja pienemmät tappiot Rheinland-Pfalzissa ja Saksi-Anhaltissa.
Viimeksi mainitussa nationalistinen populistipuolue Alternative für Deutschland (AfD) saavutti jättivoiton Saksi-Anhaltissa 24,2 prosentin kannatuksella. Entisen DDR:n alueella maahanmuuttovastaisuus on ollut voimakkainta, mikä selittää odotetusti vahvan kannatuksen. Samassa osavaltiossa kuitenkin CDU säilyi suurimpana puolueena 29,8 prosentin kannatuksella, mikä oli 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2011 osavaltiovaaleissa.
Saksi-Anhaltin CDU:ta edustava ministeripresidentti Reiner Haselhoff on vaatinut pakolaispolitiikkaan tiukennuksia esimerkiksi päivittäisten kiintiöiden muodossa, mutta hän lukeutuu maltillisiin CDU-poliitikkoihin, jotka eivät ole kritisoineet Merkeliä pakolaispolitiikasta.
Saksi-Anhaltissa suurimmat häviäjät olivat sosiaalidemokraattinen SPD, jonka kannatus putosi 11 prosenttia ja DDR:n kommunistien perillispuolue Die Linke, jonka kannatus hupeni 7 prosenttia.
Suurimman tappionsa CDU kärsi Baden-Württembergissä, kun kannatus putosi 12 prosenttiyksiköllä 27 prosenttiin. Kyseisen osavaltion vaalitulos oli kuitenkin selvä voitto Merkelin maahanmuuttopolitiikalle, kun osavaltion suosituimmaksi puolueeksi nousi vihreät 30,3 prosentin kannatuksella. Ministeripresidenttinä jo nyt vuodesta 2011 lähtien toiminut vihreä Winfried Kretschmann on julkisesti useasti tukenut Merkelin politiikkaa. Hän on jopa auttanut Merkelin hallitusta esimerkiksi turvallisten maiden listan laadinnassa. Kretschmannin linja on ollut vihreiden näkemyksiin nähden tiukka. Hän on vaatinut kiristyvää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta linjassa Merkelin hallituksen kanssa.
Rakentavan tiukka linja toi Kretschmannille voiton Baden-Württembergissä. Sen sijaan Merkelin maahanmuuttopoliittista linjaa arvostellut CDU:n huippukandidaatti Guido Wolf ei menestynyt. Tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa vaativien äänet menivät AfD:lle. Osavaltiossa AfD sai 15,1 prosentin kannatuksen, hieman enemmän kuin CDU menetti kannatustaan.
Yhtä kehnosti kävi Wolfin kanssa yhdessä Merkelin politiikkaa arvostelleelle Rheinland-Pfalzin CDU:n kärkiehdokkaalle (ministeripresidenttiehdokkaalle) Julia Klöcknerille. CDU:n odotettiin nousevan osavaltiossa jälleen ykköspaikalle ohi SPD:n. Klöckneristä povattiin CDU:n uutta tähteä Merkelin jälkeen. Vaalien olivat isku Klöcknerin haaveille. CDU:n kannatus putosi 3,4 prosenttiyksikköä 31,8 prosenttiin. Suurimmaksi puolueeksi selvisi SPD 36,2 prosentin kannatuksella. SPD:n Dreyer julisti ennen vaaleja seisovansa ”täysin” Merkelin pakolaispolitiikan takana.
Osavaltioiden hallitusten kokoamisten kannalta kaikkien kolmen osavaltion vaalitulokset ovat hankalia. AfD:n kanssa mikään puolue ei ole valmis yhteistyöhön. Myös vasemmistopuolue Die Linkien kanssa muilla puolueilla on haluttomuutta tehdä yhteistyötä.
Baden-Württembergissä on puhuttu historiallisesta musta-vihreästä hallituksesta, jossa vihreiden johtaman hallituksen pienemmäksi kumppaniksi tulisi CDU. Kristillidemokraateissa tällaiseen yhteistyöhön suhtaudutaan epäillen, vaikka Kretschmann on vihreäksi poliitikoksi poikkeuksellisen konservatiivinen ja porvarillinen.
Rheinland-Pfalzissa vaalitulos viittaisi vahvasti musta-punaiseen eli CDU:n ja SPD:n koalitiohallitukseen. Saksi-Anhaltissa hallituskoalition löytäminen edellyttänee yhteistyötä SPD:n, liberaalin FDP:n ja mahdollisesti vihreiden kanssa.
Kokonaisuudessaan kolmen osavaltion vaalitulos oli Merkelin pakolaispolitiikan voitto tiukemman linjan suhteen. CDU:lle kaikki kolme vaalia olivat kuitenkin tappio.
CDU:n konservatiivisiivessä CDU:n tappioiden syyksi koetaan edelleen Merkelin pehmeä pakolaispolitiikka. Kritiikki Merkeliä kohtaan puolueessa ei ainakaan vähene tappioiden jälkeen. CDU hävisi kuitenkin ennen kaikkea AfD:lle. Merkelin tukijat SPD:ssä ja Vihreissä voittivat. CDU:lle Merkelin linjasta ei ollut hyötyä.
Saksassa järjestetään liittovaltiopäivävaalit seuraavan kerran syksyllä 2017.