Saksassa käydään parhaillaan poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta.
Saksan liittopresidentti Joachim Gauck vaati viikko sitten Münchenin turvallisuuskonferenssissa pitämässään puheessa Saksalta aktiivisempaa osallistumista kansainväliseen politiikkaan. Hänen mielestään Saksa on kasvanut aikuiseksi, ja nyt maan pitää alkaa myös käyttäytyä sen mukaisesti – Saksan on kasvatettava rooliaan globaalilla tasolla.
Pian tämän jälkeen Gauck sanoi valtiovierailullaan Intiassa, että YK:n turvallisuusneuvoston kokoonpanoa pitäisi uudistaa, koska se on jumittunut vuoden 1945 realiteetteihin. Saksa on yksi niistä maista, joka tavoittelee turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenen paikkaa.
Samaan aikaan kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ja sosiaalidemokraattien (SPD) muodostama hallitus on erimielinen Saksan puolustusvoimien kansainvälisten operaatioiden määrästä.
Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen (CDU) haluaa vahvistaa Malissa operoivia saksalaisjoukkoja ja tukea Ranskan operaatiota Keski-Afrikan tasavallassa.
Bundeswehr osallistuu parhaillaan Malissa olevaan koulutusoperaatioon sadan sotilaan voimin. Operaatio päättyy helmikuun lopussa. Ranska on pyytänyt EU-kumppaneiltaan lisää apua operaatioon, jolla pyritään rauhoittamaan Keski-Afrikan tasavalta.
Saksan demarit eivät ole tyytyväisiä puolustusministerin avaukseen. Varsinkin demareiden vasen siipi on perinteisesti suhtautunut skeptisesti Bundeswehrin ulkomaisiin operaatioihin. Saksalaisjoukkojen lisääminen Afrikassa saattaakin kehittyä hallitusriidaksi, mikäli von der Leyen ajaa linjansa läpi.
Saksan ulkopoliittisen toiminnan vaimeneminen ja kansainvälisestä politiikasta vetäytyminen toisen maailmansodan jälkeen on historiallisista syistä ymmärrettävää. Natsien valtaannousu 30-luvulla ja toisen maailmansodan aiheuttamat tuhot 40-luvulla jättivät syvät arvet ihmisten mieliin kaikkialla maailmassa – ei vähiten Saksassa.
Liittoutuneet suhtautuivat sodan jälkeen epäileväisesti Saksaan ja saksalaisiin, mikä vaikutti osaltaan Saksan ulkopoliittisen toiminnan aktiivisuuteen kansainvälisellä areenalla.
Euroopan yhdentymisen alettua sodan jälkeen Saksa nousi jälleen jaloilleen niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Nykyään Saksa on johtava poliittinen ja taloudellinen valta, joka vie Euroopan unionin integraatiota eteenpäin ja pitää euroaluetta pystyssä. Saksa on omien intressiensä valvomisen ohella laittanut kiertoon paljon hyvää ja ajaa siten myös muiden EU-maiden etuja.
Siten ei ole mitään syytä sille, miksi Saksa ei voisi aktivoitua jälleen kansainvälisessä politiikassa sekä EU:n että Naton tarjoamissa raameissa – se olisi ainoastaan luonnollista taloudellisen ja poliittisen aktivoitumisen ohella. Pelot Saksan paluusta synkän kansallissosialismin aikaan ovat turhia; siitä pitävät huolen kytkökset EU:hun ja Natoon.
Saksan on aika ottaa paikkansa kansainvälisellä areenalla globaalina toimijana ja suunnattava katseensa tulevaisuuteen.
Arno Rydman on Nykypäivän ja Verkkouutisten politiikan toimittaja.