Saksan ulkopolitiikka on professori Liana Fixin mukaan tähdännyt viimeisten 30 vuoden ajan erityissuhteeseen Venäjän kanssa. Nyt Saksan johdon on hänen mukaansa aika tunnustaa, että maan on keskityttävä ennen kaikkea patoamaan Venäjän aggressiivisia pyrkimyksiä Euroopassa.
Fix sanoo Saksan olleen pitkään maa, joka on tuntenut olonsa mukavaksi Yhdysvaltojen tarjoamien turvallisuustakuiden alla ja keskittynyt itsetyytyväisesti vaalimaan suhteitaan itään. Nyt maa, jota on tähän saakka arvosteltu strategisen kulttuurin ja selkeästi määriteltyjen kansallisten etujen puutteesta, joutuu yhtäkkiä etsimään vastausta suurstrategian peruskysymykseen, kuinka taata oma turvallisuutensa.
– On neljä välitöntä Venäjään liittyvää seikkaa, jotka Saksan tulisi ottaa huomioon turvallisuusstrategiassaan. Ensinnäkin sen on tunnustettava, että Venäjä muodostaa Saksalle pitkän aikavälin turvallisuusuhan myös Ukrainan ulkopuolella, German Marshall Fund -ajatushautomossa työskentelevä Fix sanoo saksalaisen 49security-sivuston julkaisemassa artikkelissa.
Toiseksi Saksan on hänen mukaansa ymmärrettävä, että Ukraina, Puola ja Baltian maat muodostavat ensimmäisen puolustuslinjan Venäjää vastaan. Siksi Saksan olisi panostettava näiden maiden puolustuksen vahvistamiseen. Ukrainalle hän kehottaa toimittamaan etenkin Leopard-taistelupanssarivaunuja, mutta myös muuta aseapua niin pian kuin suinkin mahdollista.
”Venäjää on heikennettävä”
Kolmanneksi Saksan pitäisi Fixin mukaan sitoutua heikentämään Venäjää taloudellisesti ja sitä varten ei vain ylläpitämään, vaan myös tehostamaan Venäjälle asetettuja pakotteita.
– Sodan ensimmäiset kuusi kuukautta ovat osoittaneet, että pakotteet toimivat parhaiten keskipitkällä aikavälillä. Läntiset pakotteet ovat toki merkityksellisiä Ukrainan ja sodan kulun kannalta, mutta vielä tärkeämpiä ne ovat Euroopan turvallisuudelle, sillä ne heikentävät Venäjän mahdollisuuksia aloittaa uusia sotia ja uhata muita Euroopan valtioita, hän sanoo.
Uudet ja entistä tiukemmat Venäjän öljy- ja kaasusektoriin kohdistuvat pakotteet edistävät hänen mukaansa yhtä lailla Saksan kuin Ukrainan turvallisuutta.
Saksan on Fixin mielestä vältettävä Venäjän ja lännen välisen vastakkainasettelun eskaloitumista, mutta sitä ei kuitenkaan pitäisi asettaa ensisijaiseksi strategiseksi painopisteeksi. Jos Vladimir Putinin hallinto havaitsee ydinaseuhittelunsa tuottavan tulosta, uhittelu ei suinkaan vähene, vaan todennäköisesti lisääntyy entisestään.
Fix muistuttaa Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin todenneen, että Euroopan unioni syntyi aikanaan rauhanhankkeeksi, jonka tarkoituksena oli estää sota unionin sisällä. Nyt sillä on Scholzin mukaan uusi missio – jäsenmaidensa suojeleminen ulkoisia uhkia vastaan.
– Sama pätee myös Saksaan. Ja se tarkoittaa Saksan turvallisuuden ja vakauden turvaamista Venäjää vastaan, Fix toteaa.
