Verkkouutiset

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron. LEHTIKUVA/AFP Axel Schmidt

Saksan ja Ranskan Venäjä-avaus raivostuttaa Baltiassa

EU:n pelätään astuvan sinisilmäisesti jälleen kerran Kremlin virittämään ansaan.

Liittokansleri Angela Merkelin ja presidentti Emmanuel Macronin ehdotus EU:n ja Venäjän yhteisestä huippukokouksesta kuohuttaa mieliä Suomenlahden eteläpuolella.

Latvian pääministeri Krisjanis Karins varoittaa liiallisista myönnytyksistä Vladimir Putinille. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki puolestaan katsoo, että vuoropuheluun Kremlin kanssa tulisi ryhtyä vasta, kun Venäjä on alkanut aidosti purkaa jännitteitä.

Latvian Karins sanoo suhtautuvansa dialogiin periaatteessa myönteisesti edellyttäen, että Venäjä saatetaan vastuuseen vuonna 2014 toteuttamastaan Krimin laittomasta haltuunotosta ja hyökkäyksestä Itä-Ukrainaan.

– Kreml ymmärtää voimapolitiikkaa. Kreml ei käsitä ilmaisia myönnytyksiä merkiksi voimasta, sanomalehti Financial Times kertoo hänen todenneen.

Liettuan ulkoministerin Gabrielius Landsbergisin mukaan ajatus EU:n ja Putinin tapaamisesta on vastuuton aikana, jolloin Venäjä on vajonnut Neuvostoliiton kaltaiseen totalitarismiin.

– Lankeamista ansaan kerran tai kahdesti voidaan pitää huonona onnena, mutta jos sama toistuu vuosikymmenestä toiseen, kyse on historiallisesta lyhytnäköisyydestä, Landsbergis kommentoi.

EU:n ja Venäjän väliset huipputapaamiset ovat olleet jäissä Krimin miehityksestä saakka. Nyt Merkel ja Macron haluaisivat palauttaa keskusteluyhteyden myös korkeimmalla mahdollisella tasolla, ja Kreml on ilmaissut suhtautuvansa aloitteeseen myönteisesti.

Uusimmat
MAINOS