Nato-maiden heinäkuisessa Haagin huippukokouksessa tekemä sitoumus puolustukseen liittyvien menojensa nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta joutuu saksalaistutkijoiden mukaan todelliseen testiin vasta materiaalihankintoja tarkasteltaessa.
– Tehokkaat hankinnat ovat lopullinen testi sille, pystyvätkö Saksa ja sen kumppanit kehittämään modernin puolustuskyvyn, yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatuspajan tutkijat Julia Friedlander, Robin Fehrenbach ja Jakob Flemming kirjoittavat Atlantic Council -ajatuspajan julkaisemassa artikkelissa.
Strategiset prioriteetit ulottuvat heidän mukaansa taistelupanssarivaunuista ja ilmapuolustusjärjestelmistä uuden sukupolven hävittäjiin, drooneihin, taistelualuksiin, sukellusveneisiin ja satelliitteihin.
Saksalle tämä saattaa heidän mukaansa tarkoittaa maan talouskasvun kauan kaivattua piristysruisketta. Saksa on edelleen maailman kolmanneksi suurin talous, mutta muutaman viime vuoden ajan kasvu on kyntänyt nollalukemissa.
– Puolustusalan elvytys tulee Euroopan teollisen suurvallan kannalta ratkaisevalla hetkellä, he sanovat.
– Sekä lähitulevaisuudessa että keskipitkällä aikavälillä Saksan puolustusteollisuuden kapasiteetin kehitys ja tuotanto muuttavat talousmaisemaa ja auttavat ylläpitämään teollisuuden tuotantoa ja työllisyystasoa. Ne voivat jopa varmistaa pitkän aikavälin talouskasvun, kun otetaan huomioon Saksan vahvistuneet Nato-sitoumukset, edellyttäen että maa keskittyy tulevaisuuden puolustusteknologioihin, kuten drooneihin, ja nykyistä tuotantokapasiteettia hyödyntäviin teollisuuden tukipilareihin (kuten panssarivaunut), he painottavat.
Saksan puolustusteollisuudella onkin heidän mukaansa lähivuosina keskeinen rooli sen varmistamisessa, että Ukrainan sotilaallisesta pelotteesta tulee se ”teräksinen piikkisika”, josta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on useaan otteeseen puhunut.
