Saksan hätäsulku ja sen mukana maanantaina voimaan tulleet entistä tiukemmat koronarajoitukset otettiin käyttöön myöhässä, arvioi arvostetun tutkimuslaitos Max Planck -instituutin asiantuntija Viola Priesemann.
Hänen mukaansa vielä ei ole kuitenkaan välttämättä liian myöhäistä painaa koronatartuntojen ilmaantuvuus uudestaan jäljitettävälle tasolle, kertoo Der Spiegel.
– Olen helpottunut ja vaikuttunut siitä, miten hyvin poliitikot ymmärtävät nyt mitä eksponentiaalinen kasvu tarkoittaa, Priesemann sanoi Anne Will -keskusteluohjelmassa televisiossa.
Berliinin yliopistollisen Charité -sairaalan epidemiologi Stefan Willich suhtautuu rajoituksiin tietyllä skeptisyydellä. Hän kritisoi sitä, että rajoituksia ei ole mukautettu alueellisesti, vaan ne koskevat samalla tavalla sekä suurkaupunkeja että pienempiä alueita.
Saksassa määrättiin muun muassa kaikki ravintolat, baarit, kuntosalit ja teatterit sulkemaan ovensa maanantaista lähtien. Kaupat, koulut, päiväkodit ja yritykset pysyvät toistaiseksi auki. Saksalaiset saavat tavata kodin ulkopuolella vain yhden toisen talouden jäseniä sillä tavalla, ettei yhteishenkilömäärä ylitä kymmentä.
Rajoitusten on määrä olla voimassa marraskuun loppuun.
Priesemann pitää rajoituksia oikeanlaisina. Uusissa tartuntaryppäissä tartuntaketjujen jäljittämien ei olisi enää mahdollista, jos tapaamisia ja tapahtumia koskevat rajoitukset olisivat löysempiä.
Willichin mukaan kulttuuripaikkojen sulkeminen ei ole järkevää, koska kulttuurilla on todistettavasti positiivisia vaikutuksia immuunijärjestelmään. Hänen mielestään pitkällä aikavälillä on liian optimistista olettaa, että koronarokote on saatavilla muutaman kuukauden sisällä.
– Kansan pitää tottua korkeisiin tartuntalukuihin, Willich sanoi.
Priesemann on eri mieltä.
– Tartuntaketjujen jäljittäminen ei ole mahdollista sen jälkeen, kun uusia tartuntoja on 5 000 kappaletta päivässä.
– Siksi on järkevää pyrkiä palaamaan kesän lievään tilanteeseen. Se on sen arvoista, jos ei haluta viruksen leviävän hallitsemattomalla tavalla.