Saksa tavoittelee asevoimiensa koon kasvattamista, mutta nuoremmat ikäluokat eivät asepalveluksesta innostu. Asiasta kertoo Wall Street Journal.
Saksa otti viime vuonna käyttöön uuden vapaaehtoisen asepalvelusjärjestelmän. Sen myötä noin 700 000 vuonna 2008 syntynyttä nuorta sai kotiinsa lomakkeen, jossa tiedusteltiin heidän fyysistä kuntoaan ja halukkuuttaan asepalvelukseen. Miehet on lain nojalla velvoitettu vastaamaan kyselyyn, ja heidän on myös osallistuttava lääkärintarkastukseen.
Nuoriso ei kuitenkaan ole uudistuksesta mielissään, ja kymmenet tuhannet lähtivät kaduille osoittamaan mieltään. Nuoret kyseenalaistivat, miksi heidän pitäisi tehdä uhrauksia valtion puolesta, joka upottaa neljänneksen budjetistaan eläkkeisiin.
Haluttomuus asepalvelukseen ei kytkeydykään pasifismiin tai politiikkaan, kuten helposti voisi luulla. Sen sijaan kyse on taloudesta. Työmarkkinat ovat jumissa ja elinkustannukset kasvussa. Nuoria ärsyttää, että heitä pyydetään tekemään suuria uhrauksia niin pian koronapandemian aikaisten sulkujen jälkeen.
– Demokratiassa teet jotain valtion puolesta ja vastineena saat jotain, sanoo 25-vuotias Benedikt Zacher.
– [Nuoret] ajattelevat, että he eivät saa valtiolta mitään, ja sen seurauksena heistä tulee itsekkämpiä. Oikeutetusti.
Bundeswehrin kyselyjen mukaan Saksan uudelleenaseistautumiselle löytyy tukea kaikista ikäryhmistä. Samaan aikaan sotilasuraa harkitsevien määrä on pudonnut kyselyhistorian pohjalukemiin.
Bundeswehrin sosiologin Martin Elben mukaan monet nuoret eivät koskaan ole edes harkinneet sotilasuraa. Uusien kyselylomakkeiden tavoite onkin muuttaa nuorten ajatuksia aiheesta. Nyt asiaa on pakko miettiä.
Moni ei tosin mietinnänkään jälkeen halua astua armeijan harmaisiin. Syksyn mielenosoituksissa eräs 16-vuotias nuori sanoi, että eläisi mieluummin Venäjän miehityksen alla kuin ottaisi riskin taistelussa kaatumisesta. Toinen 17-vuotias linjasi, että sodan syttyessä hän pakenisi ulkomaille isovanhempiensa luokse.
– En ole pasifisti, sanoo 26-vuotias asepalvelusta vastustava influensseri Simon Dressler.
– Tiedän, että väkivalta on välttämätöntä useiden poliittisten vapauksien turvaamiseksi […] Mutta edes kaltaisillani ihmisillä, jotka tulevat etuoikeutetuista oloista, ei ikinä tule olemaan varaa omaan kotiin. Nyt meille kerrotaan, että meidän on puolustettava demokratiaa, mutta kenen etuja meitä vaaditaan puolustamaan?
Bundeswehr on kuullut nuorten taloushuolet. Asepalveluksesta maksetaan tätä nykyä noin 2 700 euroa kuukaudessa, yli 800 euroa enemmän kuin aikaisemmin. Lisäksi valtio kustantaa palvelukseen astuville ajokortin, joka voi Saksassa maksaa lähes 4 000 euroa.
Toisaalta lopputulos on nurinkurinen: Teini-ikäisille alokkaille maksetaan paikoin enemmän palkkaa kuin heidän kouluttajilleen. Se ei ole erään upseerin mukaan kaikkien mieleen.
Saksa ei ole myöskään ongelmansa kanssa yksin. Marraskuussa Ranskan armeijan komentaja varoitti, että maan suurin haavoittuvuus on taisteluhengen puute.
Autokratiat saavat armeijan rivit täytettyä pakottamisella ja propagandalla. Länsimaiden on kuitenkin nojattava isänmaallisuuden tunteeseen.
Saksan Bundeswehr käynnistikin pari vuotta sitten suuren PR-kampanjan, jonka tarkoituksena on ollut korostaa sotilasuran jännittävyyttä. Tuloksia saatiin. Aktiivipalveluksessa olevien sotilaiden määrä on korkeimmillaan sitten vuoden 2021. Se ei kuitenkaan riitä, sillä tulijat hädin tuskin täyttävät lähtevien rivit. Bundeswehr harmaantuu.
Puolustusministeri Boris Pistoriuksen tavoitteena olisi saada asepalvelukseen tänä vuonna 20 000 alokasta. Puolustusministeriö tavoittelee lisäksi asepalveluksen ulkopuolisiin tehtäviin 13 500 henkilön lisäystä.
Luvut ovat kuitenkin kaukana 60 000 – 70 000 vuosittaisesta alokkaasta, jota asiantuntijat arvioivat Saksan tarvitsevan nostaakseen aktiivipalveluksessa olevien sotilaiden määrän 184 000:sta 260 000:een sekä kolminkertaistaakseen reserviläisten määrän 200 000:een vuoteen 2035 mennessä.
Uusia sotilaita tarvitaan myös siksi, että Bundeswehr ei pysty ottamaan yhteyttä isoon osaan 930 000 henkilöstä, jotka ovat jo suorittaneet asepalveluksen. Tietoja ei ole päivitetty vuoden 2011 jälkeen, ja uudet tietosuojalait eivät salli asian selvittämistä.
Bundeswehr jatkanee siis nuorten houkuttelua. Helppoa se ei tule olemaan. Voi olla, että Saksa saa rivinsä täyteen vain pakollisen asepalveluksen kautta, jossa nuorten mielipidettä ei kysytä.
– Ehkä saamme sotilasmäärät täyteen, mutta avainkysymys on taistelukyky, arvioi sotahistorian professori Sönke Neitzel.
– Pystyvätkö prikaatimme, laivueemme ja lentueemme ratkaisemaan henkilöstöongelmansa? Kun puhun kenraaliemme kanssa, kukaan ei usko vapaaehtoisen järjestelmän selviävän siitä.
