Mielipidemittausten mukaan Saksan liittokansleri Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattinen puolue (CDU) on matkalla vaalivoittoon. Sunnuntain vaalien alla tilanne kuitenkin näytti tasoittuvan.
Nykyisen hallituskoalition jatko voi olla vaakalaudalla. Tämänhetkisen hallituskoalition muodostavat CDU ja liberaalit (FDP). Merkel haluaa hallitukselleen jatkokauden. Liberaalit kuitenkin tasapainoilevat viiden prosentin vaalikynnyksen rajalla.
CDU:n sisarpuolue CSU voitti sunnuntaina selvästi Baijerin osavaltion vaalit. Päähaastaja SPD kärsi karvaan tappion.
Jos Merkel voittaa vaalit ja muodostaa hallituksen, niin Baijerin vaalitulos varmasti heijastuu tavalla tai toisella hallitusohjelmaan. CSU on kritisoinut voimakkaasti Merkeliä ja hänen ajamaansa politiikkaa.
Blokkiasetelmat
Hallituskoalition päähaastaja on sosiaalidemokraattinen puolue (SPD), joka haluaa muodostaa uuden koalition vihreiden kanssa. Saksan vaaleja käydään blokki-asetelmin, jossa vastakkain ovat CDU:n ja FDP:n konservatiivinen blokki ja SPD:n sekä vihreiden punavihreä blokki.
SPD:llä on myös mahdollisuus tehdä yhteistyötä vasemmistopuolueen (Die Linke) kanssa, jolloin punavihreän blokin olisi mahdollista muodostaa enemmistöhallitus.
Vasemmistopuolueiden kesken on kuitenkin suuria eroja eri politiikka-alueiden kesken. Näin on esimerkiksi ulko-, sosiaali- ja Eurooppa-politiikassa. Siksi tämänkaltainen hallituskoalitio olisi vaikea muodostaa.
Demarit pitävät vasemmistopuoluetta lisäksi epäilyttävänä. Entiset DDR-taustaiset poliitikot ja SPD:stä irtaantuneet toisinajattelijat perustivat Die Linken vuonna 2007. Siten loikkareihin ei suhtauduta kovin positiivisesti.
Merkel on antanut ymmärtää, että hän saattaisi olla valmis leirien väliseen yhteistyöhön erityisesti vihreiden kanssa. Puolueiden kesken on kuitenkin suuria eroja energia- ja sosiaalipolitiikassa. Tätä voidaankin pitää enemmän taktisena vaihtoehtona.
Vaalien jokeri on euroskeptinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD), jonka nousua liittopäiville ei voi sulkea pois. Mielipidemittausten mukaan puolue voi olla lähellä viiden prosentin äänikynnystä.
On kuitenkin mahdollista, että AfD saa kannatusta nimenomaan niistä massoista, jotka eivät ole vielä tehneet äänestyspäätöstään. Todennäköisesti moni puolueen äänestäjä ei tunnusta julkisesti kannattavansa euroskeptikkoja ja antaa vaaleissa hiljaisen äänen.
AfD:n nousu liittopäiville asettaisi hallitusneuvottelut täysin uuteen valoon.
Suuri koalitio
Isojen blokkien kesken on selvä ero. Sosiaalidemokraatit ajavat perinteistä hyvinvointivaltiopolitiikkaa, joka perustuu tulonjaon vahvistamiseen. Konservatiivinen leiri ajaa puolestaan liberaalimpaa markkinaehtoista politiikkaa.
Sekä CDU että SPD ovat jo aikaisemmin ilmoittaneet, että kahden suuren suuri koalitio ei kiinnosta. Varsinkin SPD on tehnyt mielipiteensä selväksi.
Viimeksi Saksaa hallitsi suuri koalitio vuosina 2005–2009 Merkelin johdolla. SPD ei halua toistamiseen lyhyen ajan sisään Merkelin johtamaan hallitukseen.
Demaripiirien viimeaikaisten avausten perusteella suuri koalitio saattaisi kuitenkin olla mahdollinen. Puolueen kansleri ehdokas Peer Steinbrück on ilmoittanut, että hän ei lähde ministeriksi kahden suuren hallitukseen. Hän olisi valmis kuitenkin osallistumaan hallitusohjelman laatimiseen, mikäli suuri koalitio saataisiin aikaan.
SPD:n sisäiset ristiriidat ovat tulleet näkyvästi esiin puolueen ja kansleriehdokkaan vaalikampanjassa. Kampanja ei ole sujunut toivotulla tavalla. Peer Steinbrück on ryvettynyt erilaisissa julkisuuskömmähdyksissä. Ehdokas ja vaaliohjelma eivät ehkä ole löytäneet toisiaan.
Suuri koalitio on muodostettu aikaisemmin kaksi kertaa vuosina 1966 ja 2005. Siten se ei olisi uusi ilmiö.
Vaaliteemat
Angela Merkel on tällä hetkellä erittäin suosittu poliitikko Saksassa. Hän on mielipidemittauksissa ylivoimainen muihin kansleriehdokkaisiin nähden.
Saksalaiset eivät valitse suoraan liittokansleria, mutta vaalit osoittavat käytännössä sen, kenet kansa haluaa maan johtajaksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Saksassa on paljon äänestäjiä, jotka eivät vielä tiedä, mille puolueelle antavat äänensä. Merkelin suuri suosio perustuu ennen kaikkea siihen, että hänet nähdään vahvana ja pragmaattisena johtajana, joka johtaa Saksan pois eurokriisistä. Siten monet ihmiset saattavat antaa äänensä juuri Merkelin johtamalle CDU:lle.
Varsinaiset vaaliteemat ovat koskeneet vuokratasoa, sosiaaliturvan uudistamista ja ydinvoimaa. Suuret eurokriisiin liittyvät kysymykset eivät ole nousseet keskustelujen aiheiksi.
Eurokriisi on Euroopan-laajuinen asia, joka on herättänyt suurta huolta Saksassa. Samalla Saksan tiukka linja kriisin hoitamisessa on herättänyt vastareaktioita Euroopassa.
Merkelin johtama CDU on jättänyt nämä teemat taktisista syistä taka-alalle välttääkseen mahdollisia konflikteja ja varmistaakseen vaalivoiton itselleen.