SAK:n mukaan koulutukseen panostaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat paras tapa vahvistaa työllisyyttä kestävästi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esitteli tänään valtiovarainministeriön budjettiesityksen päälinjat. Saarikon mukaan osaavan työvoiman saatavuus uhkaa rajoittaa investointeja ja jopa talouden kasvua, ja sen vuoksi kansliapäällikkö Juha Majanen ryhtyy etsimään muiden kansliapäälliköiden kanssa nopeavaikutteisia täsmätoimia, joilla avoimien työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantoa parannetaan.
– Työnantajien kilpailu osaavasta työvoimasta korostaa kunnollisten työehtojen ja työolojen merkitystä. Kohtaanto-ongelma on todellinen ongelma, mutta en pidä ongelmana sitä, että nousukaudella työntekijät hakeutuvat ennemmin niihin työpaikkoihin, joissa työehdot ja työolot ovat kunnossa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa paras tapa tukea työllisyyttä ja ehkäistä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa on panostaa pitkäjänteisesti koulutukseen.
– Kohtaanto-ongelman taustalla oleva pula osaavasta työvoimasta johtuu osittain viime vaalikausilla tehdyistä koulutusleikkauksista. Silloin leikattiin, vaikka moni varoitti sen heikentävän tulevan talouskasvun eväitä, Kaukoranta sanoo.
Menokehyksen kasvattaminen perustelua
Valtiovarainministeriön budjettiesityksen pohjana olevaa menokehystä kasvatettiin kevään kehysriihessä. SAK pitää tätä perusteltuna, sillä sen mukaan liian tiukoiksi paljastuneisiin menokehyksiin väkisin palaaminen olisi todennäköisesti johtanut uusiin koulutusleikkauksiin.
– Nopealla aikataululla kohtaanto-ongelmaa voidaan korjata esimerkiksi lisäämällä voimakkaasti lyhytkestoisen ammatillisen työvoimakoulutuksen tarjontaa. Nuorten oppisopimuskoulutuksia voidaan lisätä kasvattamalla työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta, Kaukoranta sanoo.
Pidemmällä aikavälillä kohtaanto-ongelmaa voidaan helpottaa myös työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton kautta. Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia parantaisi osaamisen tunnistaminen ja tutkintojen tunnustaminen. Ajasta ja paikasta riippumattoman kieli- ja täydennyskoulutuksen mahdollistaminen on myös tärkeää. Myös lupaprosesseja on syytä nopeuttaa, mutta saatavuusharkinta on säilytettävä hallitusohjelman mukaisesti.
Jos kevennetään veroja, tarvitaan vastaavasti korotuksia
SAK:n mukaan nopea velkaantuminen on koronakriisin takia ollut perusteltua ja vastuullista talouspolitiikkaa, mutta pidemmällä aikavälillä julkisen talouden kestävyys on turvattava.
Järjestön mielestä julkisen talouden kestävyysvajeen ja suhdannetilanteen vuoksi maltilliset veronkorotukset ovat perustellumpia kuin veronkevennykset.
– Hallituksen pitää budjettineuvotteluissa sopia aidosti julkista taloutta vahvistavasta veroratkaisusta. Jos tehdään veronkevennyksiä, tarvitaan vastaavasti muiden verojen korotuksia, jotta veroratkaisu nettona vahvistaa julkista taloutta 100–200 miljoonaa euroa kuten kevään kehysriihessä sovittiin, Kaukoranyta sanoo.
Työllisyys- ja talousasioiden ohella ilmastotoimet ovat budjettineuvotteluiden asialistalla.
– Palkansaajat tukevat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta samalla on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä ja siitä, että toimenpiteet ovat tasapuolisia. Jos esimerkiksi maatalous jää päästövähennysten ulkopuolelle, kasvaa paine kohdistaa päästövähennyksiä entistä enemmän muun muassa liikenteeseen, Kaukoranta toteaa.