– Työnantajilla ei ollut alun perinkään halua sopia Suomen taloutta ja työllisyyttä parantavasta työmarkkinaratkaisusta. Sen sijaan EK myötäili neuvottelujen ajan passiivisesti maan hallituksen linjauksia, Lauri Lyly sanoo.
Hänen mukaansa SAK olisi ollut valmis jatkamaan neuvotteluja.
– Keskitetyn sopimuksen kattavuutta ei voi arvioida etukäteen. Kukin liitto punnitsee neuvottelutuloksen jälkeen erikseen, lähteekö se sopimaan työehdoistaan ratkaisun pohjalta.
Ilman Auto- ja kuljetusalan AKT:täkin työmarkkinasopimuksen kattavuus olisi enimmillään voinut nousta 97 prosenttiin. Edellisten keskitettyjen ratkaisujen kattavuus on ollut hiukan yli 90 prosenttia.
– Riittävä kattavuus niin työnantajille kuin palkansaajille olisi ollut saatavissa. EK:n ehto AKT:n mukaan tulosta on erikoinen myös siksi, että AKT haluaa itse asiassa samaa kuin työnantajat eli sopimista liittokierroksella, Lyly sanoo.
SAK toi syyskuussa neuvottelupöytään mielestään Suomen kilpailukykyä selvästi parantavan esityksen. Tämän lisäksi SAK tarjosi vielä neuvottelujen edetessä uudenlaista lomarahamallia.
– Malli on poikkeuksellinen rakenneuudistus kiinteän valuutan oloihin. Se olisi huomioinut työllisyystilanteen ja helpottanut myös yritysten taloutta matalasuhdanteessa. Työttömyyden lisääntyessä lomaraha olisi elänyt alaspäin ja hyvän työllisyyden aikana puolestaan ylöspäin. Normaalissa työttömyystilanteessa lomaraha olisi pysynyt nykyisellä tasolla.
– Vuoden 2017 nollakorotus, uuden Suomen mallin tekeminen, sosiaalimaksujen alentaminen ja joustavan lomarahan muodostama kokonaisuus ei EK:lle kelvannut. EK haluaa hallituksen pakkolakien tuomat työehtojen heikennykset, jotka ajavat pienipalkkaiset toimeentulon äärirajoille, Lyly sanoo.