– Yritysjohtajienkin pitää katsoa peiliin, Lauri Lyly vaatii.
Hän kysyy, ovatko yritysjohtajat tehneet kaikkensa, että Suomi pärjäisi. Ovatko he kehittäneet tuotteitaan sellaisiksi, että niillä pärjää maailmalla?
– Julkista taloutta on koko ajan syyllistetty, mutta yksityinen taloushan tässä on supistunut hirveästi. Onko se julkisen talouden syy?
Lylyn mielestä yritysten pitäisi rohkeasti tuoda esiin hyviä esimerkkejä, eikä vain piehtaroida kurjuudessa. Nokian taka-iskuista ja metsäteollisuuden rakennemuutoksesta pitäisi jo harpata eteenpäin.
Uusina kasvualueina hän pitää puhdasta teknologiaa, matkailua, palveluja, peliteollisuutta ja energia-alaa.
– Olen tyytyväinen, että metsäteollisuudessa menee nyt vähän paremmin. Vanhan teollisuuden kylkeen on rakennettu bioenergiaa tuottavia laitoksia.
Lylyn mukaan hallituskin olisi voinut sijoittaa valtionyhtiöiden osakkeiden myynnistä saatavista rahoista uusien alojen kehittämiseen suuremman summan.
Hallitus päätti kehysriihessä 600 miljoonan euron kasvupanostuksesta.
– Kun myydään omaisuutta, niin työpaikkojen tekemiseen siitä pitäisi laittaa enemmän rahaa.
Hänen mielestään investointeihin pitää saada mukaan myös yksityisten rahaa.
– Rahaa tuntuu olevan. Esimerkiksi kaikki joukkovelkakirjat ylimerkitään.
Hallituksen kehysriihessä yksipuolisesti päättämät leikkaukset työeläkkeisiin ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan närästävät.
– Se oli poikkeuksellinen ratkaisu. Emme tykänneet yksipuolisuudesta yhtään.
Lyly toivoo, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantainen neuvottelumenettely ei kaadu yhteentörmäykseen.