Hallitus on jo vähin äänin luopunut tavoitteestaan valtiotalouden alijäämän eli budjettivajeen supistamisesta yhteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kosken mukaan keskustelusta on unohdettu, että ensi vuonna voimaan tulee jo aiemmin päätettyjä kiristystoimia 1,8 miljardia euroa. Hänen laskujensa ne leikkaavat talouskasvua noin prosenttiyksikön.
– Tähän ei ole syytä lisätä enempää kasvua heikentäviä kiristyksiä, hän sanoo.
Kosken mielestä leikkausten sijaan on pikaisesti löydettävä yhteinen näkemys valtiontalouden sopeuttamisen aikatauluttamisesta uudelleen ensi vaalikaudelle.
– Hallitusohjelmasta kiinni pitäminen tältä osin johtaisi suhdannetilanteeseen nähden väärään finanssipolitiikkaan. Velkatavoitteen saavuttamista voidaan lykätä uskottavasti muutama vuosi eteenpäin.
Hän painottaa, että Suomen luottoluokitusta ei varmisteta leikkauksilla, vaan kunnollisilla kasvunäkymillä ja hyvällä työllisyydellä.
– Äärimmäisen huolestuttavaa on, että pitkittyvä työttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi. Uhkaa torjuttaisiin osoittamalla aktiiviseen työvoimapolitiikkaan lisää voimavaroja.
Investointeja kaivataan SAK:n pääekonomistin mukaan nyt kipeästi, mutta julkisen talouden tila osoittaa, ettei varaa elvyttämiseen juuri ole.
– Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen suhteellisin pienin porkkanoin saadaan liikkeelle uusia kustannustehokkaita investointeja. Myös hallinnollisia esteitä investointien tieltä on madallettava.
.