Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa on erimielisyyttä siitä, millaisia oikeuksia työnantajilla ja työntekijöillä on rokotuksensa yksityisyyden suhteen. Asiasta kertoo Ylen uutiset.
EK:n asiantuntija Suvi Lahti-Leeve sanoo, että työnantajalla on oikeus kysyä työntekijöiden rokotustilanteesta. Hänen mukaansa työnantajan on joillakin aloilla mahdollisesti tarjottava muuta työtä rokottamattomalle työntekijälle.
– On mahdollista, että työnantaja määrittelee eri tavalla työtehtäviä riippuen siitä, onko henkilö rokotettu vai ei. Työnantajan toimenpiteisiin vaikuttaa sitten yleinenkin koronatilanne. On mahdollista, että rokotetilanteesta keskustellaan työpaikalla, ja työnantaja voi kysyä siitä, suositella rokotuksen ottamista ja myöskin jakaa tietoa rokottamisen hyödyistä, Lahti-Leeve sanoo.
Myös SAK:n työehtoasiantuntija Karoliina Huovilan mukaan työtehtävien vaihto riippuu terveystilanteesta. Irtisanomisperuste rokottamattomuus ei ole.
– Pitää mennä se edellä, mikä on välttämätöntä. Kun on sellaisia työtehtäviä, joissa terveysturvallisuus todella vaarantuu jos sitä tekee rokottamaton henkilö, jotain muita töitä voidaan joissain tilanteissa järjestää, Huovila sanoo Ylelle.
Hänen mukaansa työntekijällä on kuitenkin oikeus olla vastaamatta kysymykseen rokotuksesta, sillä tartuntatautilain mukaan työpaikalla ei ole erityistä lainsäädäntöä, joka velvoittaa ottamaan rokotteen.
Työtehtävien uudelleenjärjestelyssä Huovila näkee myös yksityisyydensuojaongelmia. Muut työntekijät saattavat kyetä päättelemään, kenellä on rokote ja kenellä ei.
– Jos on vaikka terveydellinen syy, ettei voi ottaa rokotetta, niin siinä ei tietenkään saa sellaisenkaan henkilön työoikeudellisia oikeuksia loukata, eikä sitä mitä on työsopimukseen sovittu. Toinen kysymys on se, jos ei halua käydä rokottautumassa ja aiheuttaa riskin kollegoille ja mahdollisesti asiakkaille, ja työnantaja joutuu tekemään jotain järjestelyitä. Sitten ollaan tosi vaikeiden juridisten kysymysten äärellä, Huovila sanoo.
EK:n Lahti-Leeven mukaan koronarokotus ei ole sellainen terveydentilatieto, josta olisi määräyksiä yksityisyydensuojasta työelämässä annetussa laissa.
– Vaikka tieto rokotuksesta ei ole terveydentilatieto, niin se on kuitenkin työntekijää koskeva henkilötieto, ja siihen sovelletaan yleisiä henkilötietoja koskevia säännöksiä ja periaatteita, hän sanoo.