SAK:n teettämän kyselyn mukaan paikallinen sopiminen on yleistynyt viime vuosina monilla eri aloilla.
64 prosenttia SAK:laisista työpaikoista on tehnyt viimeisen kahden vuoden aikana paikallisia sopimuksia, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016. Eniten työpaikkatason sopimuksia on hyödynnetty teollisuudessa (78 prosenttia), vähiten kuljetusalalla (44 prosenttia).
– Palkankorotuksista sopiminen paikallisesti lisääntyi keväällä päättyneellä neuvottelukierroksella. Myös lomista, tulospalkkausjärjestelmistä ja työajan tasoittumisesta sovitaan usein työpaikoilla, SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko toteaa tiedotteessa.
Neuvottelukierroksen 2017–2018 palkankorotuksista sovittiin kokonaan tai osittain paikallisesti 43 prosentilla SAK:laisista työpaikoista.
SAK:n kyselyyn vastanneiden mukaan työnantajien haluttomuus on usein ollut paikallisen sopimisen esteenä.
– Kaksi vuotta sitten 39 prosenttia vastanneista ilmoitti työnantajapuolen haluttomuuden olevan merkittävin este paikalliselle sopimiselle, tänä vuonna näin arvioi 59 prosenttia paneelin jäsenistä, Kokko sanoo.
Ongelmiksi mainittiin muun muassa työntekijöiden ja työnantajan epätasapainoinen neuvotteluasema, työnantajan painostus ja haluttomuus keskustella henkilöstön esittämistä asioista.
Noin kaksi kolmesta luottamushenkilöistä kertoo olevansa tyytyväinen paikallisen sopimisen nykytilaan ja laajuuteen. SAK ilmoittaa suhtautuvansa varauksella esityksiin paikallisen sopimisen laajentamisesta.
– Paikallista sopimista on kehitettävä ensisijaisesti sopimustietä. Emme näe tarvetta sopimisen laajentamiseen lainsäädännössä, Kokko toteaa.
SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi huhtikuussa 993 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua kaikilta SAK:n pääsektoreilta.