SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänäsen mukaan työttömiä kannustetaan räätälöidyllä palvelulla työnhaussa, henkilökohtaisella työllistymissuunnitelmalla ja opintoihin pääsyä helpottamalla.
Hänestä hallitus on lähtenyt ratkomaan väärää ongelmaa: sitä, että työttömyysturva passivoi.
– Hallitus lähtee siitä näkökulmasta, että toimeentulon menetys kannustaa menemään töihin. Mutta leikkaaminen ei ole oikea kannustin, jos työpaikkoja ja kunnollisia työllistämispalveluita ei ole, Väänänen sanoo SAK:n verkkosivuilla.
Hänen mielestään työttömiin kohdistuvat velvoitteet ja sanktiot eivät toimi, ovat byrokraattisia ja usein inhimillisesti katsottuna liian ankaria. Järjestelmä on niin sekava, ettei työtön aina edes tiedä, mitä häneltä odotetaan.
– Työttömyysturvajärjestelmästä pitäisi purkaa turhaa byrokratiaa ja ottaa iso luottamusloikka. Työnantajilta halutaan purkaa turhaa sääntelyä, miksi ei siis myös työnhakijoilta, Väänänen kysyy?
Karenssien ja leikkausten sijaan työnhakijaa kannustaisi kohtaaminen, auttaminen ja yksilöllinen palvelu. Väänäsen mielestä perusongelma on, että TE-toimistoissa ei ole riittävästi työntekijöitä. Yhdellä työntekijällä on huomattavasti enemmän asiakkaita kuin esimerkiksi Tanskassa.
– Tanskassa työttömien työnhakijoiden palvelut nähdään investointina. Ne eivät synny ilman panostusta, eikä laatu synny tyhjästä.
Väänänen tunnustaa, että koko järjestelmän uudistaminen on iso ponnistus. SAK:n mielestä yksittäinen selkeä parannus, jonka työttömyysturvaan voisi tehdä vaikka heti olisi se, että työttömien omaehtoista ja sivutoimista opiskelua pitäisi helpottaa.
Nykyään TE-toimisto arvioi, auttaako opiskelu työtöntä saamaan töitä. Työtön pääsee vain sellaiseen koulutukseen, jota TE-toimiston virkailija pitää tämän työllistymisen kannalta hyödyllisenä.
– SAK:n mielestä työttömien kuuluisi saada päättää opinnoistaan itse. Se olisi hyvä ja selkeä parannusaskel, Väänänen sanoo.