Valtion budjetissa ei SAK:n mielestä ole tilaa veroasteen alentamiselle ensi vuonna. Palkansaajajärjestö pitää verotuksen painopisteen siirtoa pois työn verotuksesta tervetulleena avauksena valtiovarainministeriöltä, kunhan se toteutetaan tuloeroja kasvattamatta ja valtiontalouden kestävyydestä huolehtien.
– Palkansaajatkaan eivät rakasta veroja, mutta ihmiset ymmärtävät hyvinvointivaltion rahoituksen edellyttävän riittäviä verotuloja. Verokevennysten toteuttaminen olisi tässä taloustilanteessa suhdannepoliittisesti hölmöä, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta toteaa järjestön tiedotteessa.
Suomen talous kasvaa poikkeuksellisen vahvasti, joten nyt on SAK:n mukaan hyvä aika kerätä puskureita tulevaisuutta varten. Väestö ikääntyy ja tarvitsee lisää palveluita, mikä kasvattaa jatkossa julkisen talouden menoja. Järjestö muistuttaa, että julkistalouden puskureita tarvitaan myös seuraavan taloustaantuman varalle.
Kaukoranta pitää valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ajatusta tuloverotuksen keventämisen rahoittamisesta muita veroja korottamalla oikeansuuntaisena, mutta on huolissaan sen vaikutuksista tulonjakoon. Monet kulutus- ja haittaverot osuvat suhteessa kovemmin pienituloisiin.
– Hallituksen tavoitteena tuskin on kasvattaa tuloeroja ja lisätä eriarvoisuutta. Siksi budjettiriiheen mennessä on syytä tarkkaan arvioida, miten verotuksen painopisteen siirto toteutetaan tuloeroja lisäämättä. Kaikille samansuuruisten kulutusverojen korottaminen heikentäisi erityisesti pienituloisten toimeentuloa, Kaukoranta muistuttaa.
Hänen mielestään kulutusverojen sijaan verotuottoja tulisikin hakea pääomien verottamisesta, esimerkiksi perintöveron ja osinkoverotuksen puolelta.
– Valtiovarainministeriön budjettineuvottelujen yhteydessä ministeri Orpo antoi kansliapäälliköille tehtäväksi nopeasti vaikuttavien keinojen etsimisen työllisyyden parantamiseksi. Työllisyyttä onkin syytä parantaa, mutta se ei voi perustua pelkkiin nopeasti vaikuttaviin taikatemppuihin, Kaukoranta huomauttaa.
Viisas hallitus ei hänen mielestään jättäisi hitaammin vaikuttavia keinoja pois työkalupakista.
– Oppivelvollisuuden pidentäminen, matalasti koulutettujen aikuisten osaamista edistävä perustaitotakuu sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen suunnatut innovaatiotuet vaikuttavat talouteen viiveellä, mutta juuri nämä ja muut vastaavat toimet luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle, Kaukoranta arvioi.
Budjettiriihessä hallituksella on SAK:n mukaan myös mahdollisuus tarkastella uudestaan huonosti harkittuja päätöksiään eli irtisanomissuojan heikentämisehdotusta ja työttömiä kurittavia aktiivimalleja.
– Irtisanomissuojan heikennys pienissä yrityksissä ei tutkijoiden arvion mukaan lisää työllisyyttä, joten esityksen perusteluilta on pudonnut pohja. Työelämän epävarmuuden kasvattamiselle ei ole mitään perusteita, Kaukoranta toteaa.
SAK on vaatinut työttömyysturvan aktiivimallien perumista. Niiden tilalle palkansaajajärjestö esittää kannustavaa työllistymismallia, joka tarjoaisi kaikille työttömille henkilökohtaiset ja yksilölliset palvelut.