Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n mielestä työperusteista maahanmuuttoa ei voi vastuullisesti lisätä, jos samaan aikaan vaarana on, että ulkomaalaiset työntekijät joutuvat hyväksikäytön uhreiksi.
– Lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä on kehitettävä niin, että työehtoja polkevat työnantajat jäävät kiinni, joutuvat teoistaan vastuuseen ja hyväksikäytön jatkaminen estetään, sanoo SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä tiedotteessaan.
Hänen mukaansa nykytilanteen ydinongelma on, että kärsijäksi joutuu uhri eli ulkomaalainen työntekijä. Hän on vaarassa menettää oleskelulupansa ja joutua karkotetuksi. Sen sijaan rikkomuksiin syyllistyneen työnantajan riskit joutua vastuuseen ovat vähäiset.
SAK esittää, että alipalkkaukseen tai muuhun työehtojen rikkomiseen syyllistyvältä työnantajalta evätään lupa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen määräajaksi tai toistaiseksi.
Työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia olisi laajennettava, jotta epäkohtiin pystytäisiin puuttumaan tehokkaammin. Poliisin, syyttäjien ja työsuojeluviranomaisten koulutusta olisi myös lisättävä, jotta hyväksikäytön erilaisia muotoja opitaan tunnistamaan nykyistä paremmin.
Kyntäjän mukaan sanktioiden ohella on kehitettävä sovittelua ja ns. matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Näiden avulla voidaan varmistaa, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan nopeasti ja mahdollisimman vähin kustannuksin.
SAK esittää muutoksia myös ulkomaalaislakiin. Oleskelulupajärjestelmää pitäisi joustavoittaa niin, että työntekijä voisi tarvittaessa siirtyä toiselle toimialalle. Nykykäytäntö lisää työntekijän riippuvuutta yhdestä työnantajasta ja altistaa hyväksikäytölle.
– Ehdotamme myös, että työperäisen hyväksikäytön uhri voisi saada tilapäisen oleskeluluvan uuden työn hakemista varten. Muutos parantaisi hyväksikäytettyjen työntekijöiden asemaa ja oikeuksien toteutumista, Kyntäjä sanoo.
Hän tähdentää, että työsuojelu- ja terveysviranomaisilla on oltava riittävät resurssit ja valtuudet valvoa, että työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset.