Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK kiistää hallituksen esittämät perustelut ihmisoikeuksien rajoittamiselle pakkolakien kautta. Hallitus esittää Suomeen työllisyyttä parantavaa ja yritysten elinvoimaa edistävää kilpailukykypakettia.
– Hallituksen pakkolakiesitys on vakavassa ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa. Ammattiliittojen oikeus työehtoneuvotteluihin ilman ylärajaa on ihmisoikeus, SAK:n lakimies Jari Hellsten toteaa tiedotteessaan.
Hallitus ei pysty esittämään pakkolakien vaikutuksista uskottavaa arviota. Lait vaikuttavat toteutuessaan merkittävästi muun muassa ostovoimaan, työllisyyteen lyhyellä aikavälillä ja tasa-arvoon.
– Hallitus on esityksessään sivuuttanut nämä vaikutukset kokonaan tai arvioinut ne virheellisesti, SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola korostaa.
Hallituksen analyysiä pakkolakien vaikutuksista julkiseen talouteen SAK pitää liian myönteisenä. Palkattomien arkipyhien, sairausajan palkka-alen ja vuosiloman lyhennyksen hallitus on laskenut tuottavan julkiselle sektorille suorien säästöjen lisäksi epäsuoria kuluvähennyksiä työvoiman tarpeen pienentyessä.
Rahkola huomauttaa, että epäsuorien säästöjen toteutuminen on hyvin epävarmaa.
– Hallitus ei myöskään ota huomioon pakkolakien haitallista vaikutusta työllisyyteen lyhyellä aikavälillä, joka osaltaan lisää julkisia kuluja.
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK arvioivatkin keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriölle jättämässä lausunnossaan, että pakkolait heikentävät julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa.
Rahkola hämmästelee hallituksen oletusta, ettei työehtojen heikennyksillä olisi vaikutusta palkkaneuvotteluihin.
– On selvää, että ammattiliitot pyrkivät työehtoneuvotteluissa kompensoimaan pakkolakiheikennykset palkankorotuksilla. Se vie käytännössä pohjan hallituksen odottamilta työllisyysvaikutuksilta ja niihin perustuvalta kestävyysvajearviolta.
Pakkolait rapauttavat työelämän tasa-arvoa
Hallitus ei ole tehnyt pakkolaeista lainkaan sukupuolivaikutusten arviointia, vaikka esitykset heikentävät selvästi naisten ja pienipalkkaisten asemaa työelämässä.
– Lyhennetty vuosiloma, leikattu lomaraha ja sairausajan palkan alennus kaventavat kipeimmin julkisen sektorin matalapalkkaisten naisten toimeentuloa, Rahkola arvioi.
Palkansaajakeskusjärjestöt toteavat lausunnossaan, että myös yksityisellä sektorilla sairausajan ansioiden leikkaukset vaikuttavat ankarimmin naisiin ja pienipalkkaisiin.