SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan (sd.) mukaan työllisyyttä ei saa nostaa hinnalla millä hyvänsä.
Eloranta viittaa maanantaina julkaistuun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimukseen, jossa kiky-sopimuksen työllisyysvaikutus todettiin huomattavaksi. Tutkimuksen mukaan työajan pidennyksellä olisi myös keskeinen rooli Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoitteeseen 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisessa.
Jarkko Elorannan mukaan työmarkkinoilla on viime vuosina tehty ratkaisuja, joissa työntekijäosapuoli on kantanut vastuuta Suomen talouden tilanteen parantamiseksi. Hänen mukaansa palkattomien lisätuntien tiellä ei kuitenkaan enää voida jatkaa.
– Taloustilanne on parantunut, eikä Suomen kasvu voi olla pidemmän päälle ilmaisen työn varassa. SAK:n hallituksen jäsenet tuovat kentältä vahvaa viestiä, että kiky-sopimuksen mukana tulleet lisätunnit ilman palkkaa koetaan erittäin epäreiluiksi, Eloranta toteaa tiedotteessa.
– Työllisyyden nosto on hyvä ja tavoiteltava asia, mutta numerot eivät kerro kaikkea. Kukaan ei halua Suomeen työssä käyvää köyhälistöä. Työllä on tultava toimeen ja sosiaaliturvan oltava kohtuullinen.
Eloranta toivoo, että lähiviikkoina alkavan liittokierroksen tuloksena on ”tasapainoisia sopimuksia, jotka turvaavat palkansaajan ostovoiman kasvun ja työelämän laadun parantumisen”.
– Ilman palkankorotuksia ostovoima heikkenee hintojen nousun ja kiky-sopimuksessa sovittujen työntekijämaksujen korotusten vuoksi.
”Vaikutusta liioitellaan”
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoo Twitterissä, että tutkimus saattaa liioitella kiky-sopimuksen vaikutusta. Hänen mukaansa on huomattavaa, että taustalla on valtiovarainministeriön pika-arvio.
– Tutkimus taitaa liioitella työajan pidentymisen vaikutusta, koska se nojautuu 1.3.2016 tehtyyn VM:n pika-arvioon, jossa työajan pidentymisen arvioitiin alentavan yksikkötyökustannuksia 1,5 prosenttia. Oikeasti vaikutus lienee pienempi, koska tehokas työaika ei pidentynyt kaikkialla, Kaukoranta sanoo.
Kaukoranta toteaa, että reunahuomioista huolimatta tutkimus on kiinnostava ja kiinnittää huomiota erityisesti arvioon kilpailukyvystä. Hänen mukaansa työaika on vain yksi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä.
– Myös palkat, työnantajamaksut ja tuottavuus vaikuttavat kilpailukykyyn. Työaika ei siis yksin määritä kilpailukykyä tai työllisyyttä, Kaukoranta sanoo.
Tutkimus taitaa liioitella työajan pidentymisen vaikutusta koska se nojautuu 1.3.2016 tehtyyn VM:n pika-arvioon, jossa työajan pidentymisen arvioitiin alentavan yksikkötyökustannuksia 1,5 %. Oikeasti vaikutus lienee pienempi, koska tehokas työaika ei pidentynyt kaikkialla. https://t.co/5bgskDmZZi
— Ilkka Kaukoranta (@ikaukora) August 12, 2019