Yli puolet (57 %) keikkatyöntekijöitä käyttävien työpaikkojen luottamushenkilöistä kokee ongelmaksi, että keikkatyötä käytetään, vaikka tarjolla olisi vakituistakin työtä.
Monet luottamushenkilöt korostavat avovastauksissaan, etteivät keikkatyöntekijät ole yhdenvertaisessa asemassa muun henkilöstön kanssa.
– Vastaajien mukaan epätasa-arvo koskee muun muassa työterveyshuollon kattavuutta, lakisääteisiä terveystarkastuksia kolmivuorotyössä, tiimipalkkioita ja bonuksia sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kaltaisia luontaisetuja. Työn teettämisen muodon ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa työntekijän asemaan, SAK:n hankepäällikkö Saana Siekkinen sanoo.
Monilla työpaikoilla keikkatyöntekijöitä saatetaan palkata myös vakituisiin työsuhteisiin. Vajaa viidennes (18 %) luottamushenkilöistä kertoo näin tapahtuvan usein ja 57 prosentin mukaan näin on käynyt muutaman kerran.
Avovastauksista käy lisäksi ilmi, että työnantajat käyttävät keikkatyötä usein rekrytointikanavana ja uudet työntekijät saatetaan palkata yksinomaan keikkatyön kautta.
Kyselyn perusteella keikkatyön käytöstä ei useinkaan neuvotella henkilöstön edustajan kanssa, sillä näin vastaa 38 prosenttia luottamushenkilöistä. Muita keikkatyöhön liittyviä yleisiä ongelmia ovat työtuntien tarjoaminen lyhyellä varoitusajalla (30 %) sekä työturvallisuuskysymykset (26 %).
Avovastausten mukaan luottamushenkilöt pitävät keikkatyön käyttöä perusteltuna, kun kyse on ruuhkahuippujen tasaamisesta tai loma-aikojen sijaistuksista.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi syyskuussa 950 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Kysymykseen ”Käytetäänkö työpaikallasi vakituisten työntekijöiden lisäksi keikkatyöntekijöitä?” vastasi heistä 615 myöntävästi. Loput kysymykset esitettiin vain heille.