Hallitus päätti helpottaa työsuhteiden perusteettomia määräaikaisuuksia ja henkilöperusteista irtisanomista.
Kehysriihen päätökset asettuvat palkansaajajärjestön mielestä osaksi jatkumoa, jossa hallitus toistuvasti lisää epävarmuutta työelämässä. Jo aiemmin hallitus on pidentänyt koeaikaa, lyhentänyt takaisinottovelvoitetta ja lisännyt pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuuksia.
– Palkansaajat tekivät osansa talouden kääntämisessä kasvuun hyväksymällä raskaan kilpailukykysopimuksen. On kohtuutonta sen jälkeen vielä lisätä työntekijöiden epävarmuutta heikentämällä työsuhdeturvaa, johtaja Annika Rönni-Sällinen huomauttaa.
Hallituksen esittämä irtisanomissuojan heikentäminen koskee pieniä yrityksiä ja määräaikaisuuksien lisääminen alle 30-vuotiaita työttömiä.
– Sääntelyn eriyttäminen työntekijän iän ja yrityksen koon mukaan monimutkaistaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Sen lisäksi se on pohjimmiltaan epäreilua: kaikki ansaitsevat saman suojan työmarkkinoilla iästä ja yritysten koosta riippumatta, vaatii Rönni-Sällinen.
Aktiivimallista SAK toteaa, että sen painostustoimet ja työttömiä laajasti aktivoinut kansalaisaloite tuottivat tulosta, koska ”pelätty aktiivimalli kakkonen ei edennyt ja nykyiseen aktiivimalliin tuli korjauksia”.
Hallitus lupasi kehysriihessään lisätä myös resursseja ja henkilöstöä työvoimapalveluihin.
– Nyt tehdyt pienet täsmennykset eivät kuitenkaan muuta sitä, että aktiivimalli on isolle osalle työttömistä käytännössä pelkkä leikkaus. Hätäisten laastaripaikkausten sijaan hallituksen pitäisi perua aktiivimalli ja palata kolmikantapöytään hakemaan oikeudenmukaista uudistusta työttömyysturvaan, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta SAK:sta vaatii.
Hallituksen satsaukset ammatillisiin täsmäkoulutuksiin ja toisen asteen oppimateriaalin hankintaan ovat SAK:n mielestä hyviä päätöksiä.
– Hallituksen toteuttamat lisäpanostukset osaamiseen ovat tervetulleita, mutta nyt mittakaava on vain puoliprosenttia nykyisistä koulutusmenoista. Nämä eivät yksin riitä korjaamaan Suomen osaamisvelkaa, arvioi Kaukoranta.