SAK ja STTK tyytyväisiä työeläkeuudistuksen valmisteluun

Palkansaajakeskusjärjestö SAK ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK ovat tyytyväisiä työeläkeuudistusta koskevien lakien valmisteluun.

STTK on tyytyväinen siihen, että lakipaketin valmistelu on edennyt rakentavasti ja aikatauluissa pysyen. Työeläkeuudistusta on valmisteltu laajalla asiantuntijatyöllä, lukuisiin laskelmiin ja selvityksiin pohjautuen.

– Hyvä pohja lakiesitykselle on työmarkkinajärjestöjen viime syksynä aikaan saama neuvottelutulos ehdotukseksi eläkeuudistuksen pääkohdista, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Arvio on, työmarkkinajärjestöjen yhteinen 62,4 vuoden eläkkeellesiirtymisiän tavoite saavutetaan jo vuonna 2023.

– Työeläkkeiden riittävyys, työurien piteneminen ja työeläkejärjestelmän kestävyys ovat kuitenkin vahvasti kytköksissä talous- ja työllisyystilanteen kehitykseen, Palola sanoo.

Eläkeiät sidotaan jatkossa elinajan odotteen kehitykseen samalla, kun eläketasoon vaikuttavaa elinaikakertoimen leikkuria lievennetään.

– Eläkeuudistuksen uusilla karttuma- ja laskentasäännöillä parannetaan erityisesti nuorten tulevia eläkkeitä sekä työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa. Osa-aikaeläke korvataan osittaisella vanhuuseläkkeellä, joka tuo tarvittavia joustomahdollisuuksia työuran loppupäähän. Työuraeläke puolestaan mahdollistaa poikkeuksellisen raskasta työtä 38 vuotta tehneelle hieman aikaisemman eläköitymisen, Palola toteaa.

STTK kuitenkin vaatii, että julkisen sektorin ammatillisiin eläkeikiin liittyvät näkökohdat otetaan huomioon lakien jatkovalmistelussa.

– On löydettävä ratkaisu, joka huomioi ammattien vaatimukset sekä aiemmat sitoumukset suhteessa eläköitymisiän nostotavoitteisiin, Palola painottaa.

SAK: Esimerkki hyvästä kolmikantatyöstä

Niin ikään SAK on tyytyväinen, että eläkeuudistuksen lainsäädäntötyö valmistui suunnitelman mukaisesti huhtikuun lopussa.

Poimintoja videosisällöistämme

SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Katja Veirto pitää lainsäädäntötyötä hyvänä esimerkkinä toimivasta kolmikantavalmistelusta.

– Valmistelu tehtiin hyvässä yhteishengessä. Sekä palkansaaja- että työnantajajärjestöt olivat sitoutuneet hakemaan ratkaisuja. Palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen sopimuksessa oli linjattu muutokset, mutta niiden täytäntöönpano ja yksityiskohdat ratkaistiin nyt valmistuneessa jatkotyössä. Tämä kaikki vaati valtavasti työtä, toteaa Katja Veirto.

Työeläkeuudistus muuttaa kaikkiaan 32:ta lakia. Uusia työeläkemuotoja ovat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja pitkän työuran raskaissa töissä tehneille työntekijöille tarkoitettu työuraeläke.

– Työuraeläkkeen raskaan työn kriteerit ovat tiukat. Uuteen lainsäädäntöön määritellyt kuormitustekijät ovat kuitenkin niitä, jotka ovat tutkitusti riski työkyvylle ja työssä jaksamiselle, Veirto sanoo.

SAK:n mielestä on tärkeää, että työeläkkeiden rahoitus ja etuudet ovat tasapainossa työeläkeuudistuksessa.

– Nyt on oleellista, että uudistuksen kokonaisuus säilyy. Lyhytnäköisillä toimenpiteillä, kuten työeläkemaksujen alennuksilla, rikottaisiin uudistuksen kokonaisuus. Työn ei kannata antaa valua hukkaan, Veirto tähdentää.

Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava ei allekirjoittanut eläkeuudistusta koskevaa sopimusta, joka valmistui viime syyskuussa.

Lue myös: Eläkeuudistuksen yksityiskohdista sovittu – uudistus etenee

Mainos