Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat, että tarjouksia vertaillessa olisi aina huomioitava edullisimman hinnan lisäksi myös laatutekijät.
Keskiviikkona työministerille luovutetussa hankintalakimietinnössä esitetään, että halvin hinta on tasavertaisessa asemassa parhaan hinta-laatusuhteen kanssa julkisissa hankinnoissa.
SAK:n ja STTK:n mukaan mietintö ei huomioi lakimuutoksen taustalla olevaa direktiiviä, jonka tarkoituksena on ollut taata laadukkaat julkiset palvelut, vahvistaa työntekijöiden työehtoja sekä suojella ympäristöä.
– Esitys ei ole hyväksyttävissä. Hankintojen laatua ei paranneta sillä, että jatkossa palvelu- ja rakennusurakoissa pelkän hinnan käyttö vertailuperusteena pitäisi perustella. Tämä ei riitä takaamaan laadun riittävää huomioon ottamista. Siksi laadun huomioimisesta tulisikin tehdä velvoittavaa, sanoo STTK:n lakimies Inka Douglas.
– Palkansaajien työoloista huolta kantavat ja alihankintaketjun työoloja valvovat yritykset häviävät jatkossakin sellaisille tarjoajille, jotka eivät panosta vastuulliseen yritystoimintaan. Jos laadun merkitys ei vahvistu esityksestä, nykykäytäntö tulee jatkumaan, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka sanoo.
SAK ja STTK vaativat, että hankintasopimuksen erityisehtojen soveltamisalan ja alihankintaa koskevien pykälien tulisi olla vahvemmat.
– Direktiivi mahdollistaisi mietintöä kattavamman säätelyn alihankinnasta ja sen valvonnasta. Erityisesti tarjoajaa koskevat ilmoitusvelvoitteet pitäisi toimeenpanna laajempana kuin, mitä ne ovat mietinnössä, toteaa Douglas.
Myös tarjouskilpailun voittaneessa yrityksessä työskentelevien työntekijöiden työehdot tulisi turvata nykyistä vahvemmin uudessa hankintalaissa.
– Suomessa tehtävässä työssä on noudatettava vähintään niitä työsuhteen ehtoja, jotka on kirjattu suomalaiseen lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin. Tämä vaatimus tulisi ottaa mukaan kaikkiin julkisiin hankintasopimuksiin: valtion hankintayksiköiden lisäksi myös kuntien, kuntayhtymien ja Hanselin tekemiin sopimuksiin, perustelee Björkbacka.
EU:n komission tekemän arvion mukaan Suomi käyttää julkisiin hankintoihin yli 30 miljardia euroa vuodessa.
Lue myös: Hankintalaki rukattaisiin uusiksi