Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n tuoreen selvityksen perusteella ilmastonmuutos ja sen hillintä tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä.
Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.
Arviot perustuvat asiantuntijahaastatteluihin, joita tehtiin 13 SAK:laisessa ammattiliitossa.
– Liittojen haastateltavat kokivat ilmastotoimien työelämävaikutusten arvioinnin haastavaksi ja epävarmaksi kaikilla aloilla. Erityisen vaikeaksi osoittautui murroksen mittakaavan arvioiminen, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka sanoo.
Suurimmat päästövähennystavoitteet kohdistuvat teollisuus- ja kuljetusaloihin, ja näillä aloilla myös poliittisesti ohjattujen ilmastotoimien määrä on suurin. Myös julkisilla palvelualoilla ilmastotoimet perustuvat pääasiassa julkiseen ohjaukseen.
Yksityisillä palvelualoilla ja joillain kuljetusaloilla ilmastotoimet puolestaan johtuvat usein kuluttajakäyttäytymisen muutoksista ja yritysten energiatehokkuustoimista. Kuluttajakysynnän muutokset näkyvät myös teollisuudessa.
– Esimerkiksi uudet ruoka- ja terveystrendit sekä kasvava ilmastotietoisuus ovat synnyttäneet Suomeen kokonaan uutta liiketoimintaa ja työtä kasviperäisten elintarvikkeiden jalostuksessa. Akkuteknologian kasvava kysyntä tuo lisää mahdollisuuksia suomalaiselle kaivos- ja metalliteollisuudelle, fossiilisia raaka-aineita korvaavat kasviperäiset tuotteet paperi- ja kemianteollisuudelle sekä puurakentaminen puutuoteteollisuudelle, Björkbacka listaa.
Toimien vaikutukset pitää ennakoida
SAK:n selvityksen perusteella kaikilla toimialoilla tarve työntekijöiden ammatillisen osaamisen päivittämiselle kasvaa ilmastotoimien vuoksi.
Haastateltavat arvelivat, että osaamisen päivitys voidaan hoitaa useimmilla aloilla pääosin työpaikoilla. Useilla teollisuusaloilla nähtiin kuitenkin tarvetta myös kokonaan uudelle osaamiselle.
Björkbackan mielestä on tärkeää, että ilmastopolitiikassa otetaan huomioon toimien vaikutukset paitsi hiilidioksidipäästöihin myös työllisyyteen ja osaamistarpeisiin.
– Työnantajien on otettava vastuuta työntekijän ilmastotietoisuuden vahvistamisesta, osaamisen päivittämisestä ja siirtymästä uusiin tehtäviin. Työpaikoilla oppimista on kehitettävä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kesken.
SAK:n aikaisemmin lokakuussa julkaiseman jäsentutkimuksen mukaan ammattiliittojen 20–40-vuotiaista jäsenistä lähes 70 prosenttia suhtautuu myönteisesti uuden ammatin opiskelemiseen, jos se on tarpeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
– Ammatillisen koulutuksen on oltava monipuolista ja muuntokykyisyyttä vahvistavaa, jotta se antaa mahdollisuudet uudelleen kouluttautumiseen toisiin työtehtäviin. Myös osaamisen päivittämisen taloudelliset mahdollisuudet on taattava, Björkbacka toteaa.
Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan -selvityksen teki SAK:lle korkeakouluharjoittelija Tiina Ohrling.