SAK haluaa tiukat rajat päästöille

Ilmastopolitiikan kunnianhimon nosto edellyttää keskusjärjestön mukaan reiluutta ja työntekijän turvaa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n hallitus linjaa, että Suomen täytyy olla hiilineutraali ennen vuotta 2050.

– Suomen ja EU:n tulee tavoitella vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 40 prosentista 55 prosenttiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo tiedotteessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ilmastopolitiikan kunnianhimon nosto edellyttää hänen mukaansa reiluutta ja työntekijän turvaa. Se ei saa johtaa tuloerojen kasvuun ja sen tekemiseen on otettava mukaan myös työntekijät.

SAK:n hallitus esittää, että Suomen seuraava hallitus perustaa YK:n Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa varmistamaan laaja-alaisen energia- ja ilmastostrategia -työryhmän. Sen tehtävänä olisi koota yhteen toimialakohtainen tiekartta, jossa arvioidaan ilmastopolitiikan vaatimuksia kunkin sektorin osalta.

Elorannan mukaan tiekartan avulla olisi mahdollista arvioida ilmastonmuutoksen torjunnan teknologisia, verotuksellisia ja työllisyysvaikutuksia.

– Mahdollisten negatiivisten vaikutusten välttämiseksi pitää lisätä muun muassa uudelleen-, täydennys- ja muuntokoulutusta. Vain huomioimalla työllisyys- ja tulonjakovaikutukset sekä uudet osaamistarpeet hyvissä ajoin etukäteen voidaan varmistaa, että kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on jatkossakin ihmisten laaja tuki, hän toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

SAK:n ilmastotavoitteissa pääasiallinen kasvihuonekaasujen vähentämiskeino on päästökauppa. Lisäksi kasvihuonekaasuja voidaan vähentää EU-tasolla sitovin energiatehokkuustoimin sekä uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman lisääntyvällä käytöllä.

SAK esittää lisäksi, että Suomen täytyy tavoitella EU:lle hiilitulleja.

– Hiilitullien tarkoitus on myös ehkäistä hiilivuotoa. Hiilitullit tulisi kohdistaa rajattuun joukkoon energiaintensiivisiä tuotteita eli niin sanotuille hiilivuotoaloille. Hiilitullit eivät koskisi maita, joilla on käytössään uskottava päästöjenhinnoittelujärjestelmä, joten kyseessä ei olisi myöskään kansainvälisen kaupan este, Eloranta kertoo.

Mainos