Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK esittää, että jokainen työtön työnhakija saa te-keskuksesta oman valmentajan, jonka kanssa hän laatii itselleen urasuunnitelman. Työtön tapaisi valmentajansa kasvotusten heti työttömyyskauden alussa.
– Palvelua on tällä hetkellä tarjolla nihkeästi, ja uraohjaustarve on iso, sanoo SAK:n johtaja Saana Siekkinen.
Tällä hetkellä työttömäksi ilmoittaudutaan sähköisesti, eikä työtön välttämättä kohtaa todellista ihmistä kertaakaan työttömyyskautensa aikana. Mahdolliset haastattelut tehdään usein puhelimitse, Siekkinen sanoo. Moni tunteekin jäävänsä yksin työttömyytensä kanssa. Ongelmia aiheuttaa myös se, että työttömän taitoja ei pystytä kartoittamaan kunnolla, ja te-toimistolta saattaa jäädä olennaisia tietoja huomaamatta.
Oman valmentajan kanssa työnhakija räätälöi itselleen sopivan työllistymissuunnitelman. Siinä voidaan sopia velvoittavasta työnhakutavoitteesta, jota te-toimisto seuraa. Tavoite tarkoittaa, että työnhakijan on haettava töitä.
– Työnhakutavoitteiden on oltava realistisia ja on luotettava siihen, että ihmiset osaavat itse päättää, mikä heille sopii parhaiten, sanoo Siekkinen.
SAK ei osaa arvioida, kuinka paljon työ- ja elinkeinotoimistojen pitäisi palkata lisää väkeä tekemään haastatteluja ja laatimaan urasuunnitelmia. Luultavasti määrä on suuri. Siekkinen sanoo, että Ruotsissa tässä on kuitenkin onnistuttu, joten sen pitäisi olla mahdollista Suomessakin. Hyviä kokemuksia saatiin jo Pirkanmaan työllisyyskokeilusta, jossa henkilökohtaisia tapaamisia lisättiin.
SAK esitteli työllisyysmallejaan tiistaina Helsingissä. Järjestö katsoo, että aktiivimalli kohteli työttömiä huonosti, ja nyt järjestö odottaa valtiolta inhimillisempää lähestymistapaa.
SAK katsoo, että järjestelmän tulee luottaa työnhakijan omaan kykyyn etsiä itselleen sopivaa työtä. Järjestön mukaan työttömien palveluja pitää uudistaa kannustaa omavalintaiseen työnhakuun ja opiskeluun.
– Työttömän on voitava keskittyä työnhakuun ilman pelkoa toimeentulon menetyksestä, SAK toteaa.
SAK:n esityksessä työnhakija hakee niitä työpaikkoja, joita hän haluaa hakea. Vaikka työnhakija ei ottaisi paikkaa vastaan, hän ei menetä toimeentuloaan.
SAK haluaa myös purkaa karenssijärjestelmää. Järjestö vaatii, että työnhaun laiminlyönnistä ei jatkossa tulisi 30 tai 60 päivän karenssia, vaan lyhyempi. SAK ottaisi mallia Ruotsista, jossa työnhaun laiminlyönnistä seuraa ensin huomautus ja sen jälkeen Suomea lyhyempi karenssi.
Lisäksi SAK esittää, että viranomaisen pitää käsitellä ja maksaa palkkatuki nykyistä nopeammin. Se korottaisi palkkatukea jopa 70 prosenttiin palkkakustannuksista. Tässäkin SAK ottaisi mallia Ruotsista, jossa palkkatukea käytetään yleisemmin.
Palkkatuki tarkoittaa taloudellista tukea, jota te-toimisto voi myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin.