SAK huomauttaa, että koulutussopimukseen ei opetus- ja kulttuuriministerille keskiviikkona jätetyssä selvityksessä sovellettaisi miltään osin työsopimuslakia tai työlainsäädäntöä, vaikka työntekijälle maksettaisiin alepalkkaa.
– Koulutussopimus antaa työnantajalle mahdollisuuden maksaa opiskelijalle haluamansa korvauksen ilman, että työssä oppijalla on työsuhde työnantajaan. Haavoittuvimmassa asemassa olisivat nuoret ja maahanmuuttajat, SAK:n työehtoasioiden päällikkö Annika Rönni-Sällinen arvioi tiedotteessa.
SAK muistuttaa voimassaolevasta periaatteesta, jonka mukaan koulutukseen liittyvästä työssä oppimisesta ei makseta palkkaa eikä siitä synny työsuhdetta.
– Työssä oppiminen on oikeasti oppimista, eivätkä oppijat voi korvata oikeaa työvoimaa. Esitys puuttuukin työsuhteen perusasioihin. Jos työntekijälle maksetaan vastiketta työstä, kyseessä on työsuhde, Rönni-Sällinen huomauttaa.
SAK kuitenkin painottaa, ettei se vastusta palkan maksamista työssä oppijalle. Tällöin on kyse työsuhteesta, ja työnantaja voi tehdä työntekijän kanssa oppisopimuksen. SAK:n mielestä pidempi työssä oppiminen tulisikin aina suorittaa oppisopimuksella.
SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen kiittää opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaa selvitystä muilta osin.
– Nykyinen työharjoitteluviidakko avautuu hankalasti työpaikoilla. On erityisen hyvä, jos erilaisia työssä oppimisen muotoja yhdistetään kokonaisuudeksi ja samalla kevennetään työpaikan hallinnollista taakkaa.
Koskinen pitää tervetulleena myös koulutuksen järjestäjän vastuun lisäämistä. Sillä voidaan hänen mukaansa varmistaa riittävä ohjaus opiskelijalle sekä se, että työpaikalla oppiminen vastaa tutkintovaatimuksia.
Lue myös:
Koulutussopimus halutaan osaksi ammatillista koulutusta