Asia ilmenee sairaanhoitopiirien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien yhteisestä kannanotosta, joka saatettiin julkisuuteen torstaina.
Sairaanhoitopiirien luottamusjohto oli viikko sitten Helsingissä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kutsumana. Sairaanhoitopiirien edustajat päättivät kokouksessa antaa yhteisen julkilausuman, joka saatettiin tänään tiedoksi myös valtioneuvoston jäsenille ja eduskuntapuolueille.
Julkilausumassa kannatetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja niihin läheisesti kytkeytyvien sosiaalipalveluiden yhteistä järjestämistä laajalla väestöpohjalla. Siitä on edustajien mukaan jo olemassa hyviä esimerkkejä ja myönteisiä kokemuksia.
Lain jatkovalmistelussa sairaanhoitopiirien edustajat haluavat kuitenkin kiinnitettävän huomiota kolmeen seikkaan. Niistä ensimmäinen on se, että sote-alueen toteuttaminen lähes yksinomaan vastuukuntamallilla johtaa useisiin ongelmiin.
– Osa niistä on valtiosääntöoikeudellisia, osa toiminnallisia. Vastuun jakautuminen vastuukunnan ja sen organisaatioon kuuluvan kaikkien kuntia edustavan sote-elimen kesken on epäselvää. Palveluiden järjestäminen, siihen liittyvä talous, poliittinen päätösvalta ja kaikki keskeiset tehtävät ovat sote-elimellä. Se muistuttaa paljon enemmän kuntayhtymää kuin nykyisten vapaaehtoisten vastuukuntamallien hallintorakenteet, luottamusjohto katsoo ja perää vastuukunnan roolia.
Sen sijaan kuntayhtymämalli erikoissairaanhoidossa ja muussa terveydenhuollossa on kannanoton mukaan osoittanut toimivuutensa.
– Julkisuudessa toistuvasti esitetty väite kustannusten ”karkaamisesta” ei perustu tosiasioihin. Erikoissairaanhoidon osuus kuntien menoista on tällä hetkellä yhden prosenttiyksikön suurempi kuin 20 vuotta sitten. Tälle samalle jaksolle ajoittuu mm. hoitotakuulainsäädäntö ja vaativan erikoissairaanhoidon erittäin tuloksellinen teknologinen kehitys, kannanotossa sanotaan ja korostetaan nimenomaisesti erikoissairaanhoidon järjestämisen laajapohjaisuuden mahdollistaneen toiminnan keskittämiset ja rationalisoinnit.
Kuntayhtymämallin tulee kannanoton mukaan olla tulevaisuudessakin aina käytettävissä oleva tasavertainen vaihtoehto, kuten Suomen Kuntaliiton edustajat järjestämislakityöryhmän raporttiin jättämässään täydentävässä lausumassa toteavat.
Yliopistolliset sairaalat ovat kannanoton mukaan olennainen osa maamme viiden lääketieteellisen tiedekunnan infrastruktuuria ja ne tuottavat palvelujaan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.
– Yliopisto-sairaaloiden tulee toimia kuntayhtymämuotoisina ja niiden hallinnossa tulee myös yliopistoilla olla edustus.