Puolitoista vuotta koronapotilaita teho-osastolla hoitanut Reetta Lanttola kertoo joidenkin potilaiden selviävän vain muutaman päivän hoidolla. Monet joutuvat viettämään teho-osastolla useita viikkoja, eivätkä kaikki toivu sairaudesta.
– Teho-osastolla potilaalle annetaan lisähappea tehokkaammin joko korkeavirtaushappiviiksillä tai maskilla, NIV-hoidolla tai hengityskoneella. Jos NIV- ja hengityskonehoito eivät auta, juuri muuta ei ole tehtävissä, Lanttola sanoo Iltalehdelle.
NIV-hoidolla tarkoitetaan hengityksen avustamista ilman keinoilmatietä. Sairaanhoitajat työskentelevät suljetulla koronaosastolla vuorotellen.
– Kolmivuorotyötä tekevät hoitajat ovat kalkkiviivoilla jaksamisensa kanssa, mutta alan stigma on sellainen, että ei saisi olla väsynyt eikä valittaa. Pitäisi vaan jaksaa ja venyä, sairaanhoitaja kertoo.
Sairaalahoidon tarve vaihtelee nopeasti, sillä lähes tyhjä teho-osasto voi olla seuraavana päivänä täpötäynnä. Myös potilaat ovat olleet erilaisia deltamuunnoksen aiheuttaman epidemia-aallon aikana.
– Enää meillä ei olekaan vain hauraita vanhuksia hoidettavana. Puolet tehohoidossa olevista koronapotilaista on nuorehkoja ihmisiä ilman koronalle altistavia tekijöitä, Reetta Lanttola sanoo.
Hän hämmästelee, että monet uskovat koronaviruksen suhteen ”mieluummin Youtube-videota kuin lääkäreitä”. Nuoria potilaita yhdistää rokottamattomuus.
– Suomessa saa saman hoidon, oli rokotettu tai ei. Mutta pientä turhautumista se toki aiheuttaa, kun tietää, että rokote olisi voinut auttaa montaa vakavasti sairastunutta ja säästää jopa hengen.