Saimaalla on tänä vuonna ollut iloisia perhetapahtumia erityisen runsaasti. Metsähallituksen johtamissa saimaannorppien pesälaskennoissa ja pesäpaikkasukelluksissa havaittiin tänä vuonna syntyneen 100 kuuttia, mikä on suurin havaittu kuuttimäärä koko laskentahistorian aikana.
Edellistalven tapaan myös kulunut talvi oli runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle, minkä ansiosta poikaskuolleisuus näyttää jääneen viime vuoden tapaan alhaiseksi. Koko pesimäalue on nyt tarkastettu, mutta luvut saattavat täsmentyä vielä syksymmällä kanta-arvion teon yhteydessä.
– Sata kuuttia on täyden kympin tulos. Ennätyksellistä syntyvyyttä selittävät hyväkuntoiset naaraat ja lisääntymisikään selvinneet uudet yksilöt, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta tiedotteessa.
– Suuren kuuttimäärän taustalla vaikuttavat todennäköisesti kahden lumisen talven hyvät lisääntymisolosuhteet sekä viime vuosina laajentuneet ja yhtenäistyneet kalastusrajoitusalueet, joiden ansiosta entistä useampi poikanen selviää aikuiseksi, Auttila huomauttaa.
Kuuttien määrä on kasvanut erityisesti Pihlajavedellä, missä norppakanta on tasaisesti kasvanut viime vuosina.
Norppakannan elpymisen ansiosta lisääntymisalue on laajentunut ja nyt kuutteja on syntynyt kalastusrajoitusalueiden reunoille ja ulkopuolelle Pihlajavedellä, Puruvedellä ja eteläisellä Saimaalla.
– Aikaisempaa useampi kuutti liikkuu nyt kalastusrajoitusalueiden ulkopuolella ja niiden riski kuolla pyydyksiin on suurempi. Onkin toivottavaa, että verkkojen sijaan käytettäisiin norpalle turvallisia pyydyksiä myös rajoitusalueiden ja -ajan ulkopuolella, toivoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen.
Yksi tärkeimmistä suojelutoimenpiteistä on apukinokset.
– Nykyään apukinoksia tehdään joka vuosi alkutalvesta norpille pesäpaikoiksi, koska lisääntymisajan lumiolosuhteita ei ole mahdollista ennustaa ennalta, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta huomauttaa tiedotteessa.
– Luonnonkinoksia muodostui helmikuun loppupuolella runsaasti ja valtaosa norpista pesi niissä. Joka viides kuutti kuitenkin syntyi apukinokseen, ja lisäksi reiluun 60 apukinokseen oli norppa tehnyt lepopesän, Alakoski jatkaa.
Osana Yhteinen saimaannorppamme Life-hanketta norpille kehitetään myös kelluvia keinopesiä lauhojen talvien varalle. Tänä vuonna kolmasosassa parista kymmenestä keinopesästä asusteli norppa.
Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimenpiteitä. WWF osallistuu apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin eteläisellä Saimaalla, ja Itä-Suomen yliopisto on tiiviisti mukana saimaannorpan suojelutoimenpiteissä sekä luo tieteellistä pohjaa suojelutyölle.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen. Viimeisimmän kanta-arvion mukaan niitä elää Saimaan vesissä noin 440 yksilöä.
