Metsähallitus kertoo, että saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettu 400 yksilön välitavoite on nyt ylittynyt.
Saimaannorppien talvikanta on Metsähallituksen arvion mukaan tänä vuonna on noin 410 norppaa. Pesälaskentoihin osallistunut runsas vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut norppakannan seurannan pesimäalueittain.
Tänä vuonna Saimaaalle syntyi 88 kuuttia. Kuutteja on ollut yli 80 jo neljänä perättäisenä vuotena. Saimaannorpan kanta on kasvanut vuodesta 2010, jolloin kannan kooksi arvioitiin noin 270 norppaa.
– Kun WWF aloitti lajin suojelun vuonna 1979, Saimaassa ui hieman yli 100 norppaa. Nyt yksilöitä arvioidaan olevan yli 400. Kannan kasvu on jälleen yksi osoitus siitä, että kova työ palkitaan myös luonnonsuojelussa, ympäristöjärjestö WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toteaa järjestön tiedotteessa.
Saimaannorpan elinalue kattaa Metsähallituksen mukaan nykyisin lähes koko Saimaan. Kanta on kuitenkin hyvin hajanainen ja vain kahdella lisääntymisalueella, Pihlajavedellä ja Haukivedellä, kanta on noin 100 norppaa. Saimaannorppa luokitellaankin edelleen erittäin uhanlaiseksi.
Saimaannorppakannan kasvun ovat Metsähallituksen mukaan mahdollistaneet kalastusrajoitukset, apukinosten kolaaminen vähälumisina talvina sekä häiriöttömän pesinnän turvaaminen. Kannan seurannan tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa.
– Olen iloinen, että saimaannorppakanta on näyttänyt elpymisen merkkejä. Toimenpiteet ovat olleet oikeita ja niitä täytyy jatkaa. On hienoa huomata, että norpan suojelulle on vahva suomalaisten tuki. On kuitenkin muistettava, että saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen ja kanta on haavoittuva, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) toteaa ministeriön tiedotteessa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistuttaa, että kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla saimaannorpan suojelemiseksi.
– Ilman paikallisten ihmisten, vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa, hän arvioi.
Ympäristöjärjestö WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen kuitenkin huomauttaa, että suojelun tasoa voidaan pitää suotuisana, kun kanta on tarpeeksi iso, norpalla on riittävästi sille sopivaa elinympäristöä eikä lajin luontainen esiintymisalue supistu.
– Käytännössä se tarkoittaa, että strategian päätavoite on saavutettu, kun lajin tulevaisuus on turvattu pitkällä aikavälillä. Vielä ei olla tässä pisteessä, hän painottaa.
Tulevaisuudessa etenkin voimistuva ilmastonmuutos on WWF:n mukaan norpalle vaaraksi, sillä se on pesinnässään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä.
– Jos kolattavaa ei ole, norppakannan kasvussa auttaneet apukinoksetkin jäävät tekemättä. Parhaillaan kehitellään keinopesiä täysin lumettomien talvien varalle, Luukkonen kertoo.
sanoo.