Energiapoliittisessa keskustelussa sähkömarkkinoiden häiriöt ja sähköpulan riski on tunnistettu, mutta ongelmanratkaisun toteutustavoissa on näkemyseroja. Kantaverkkoyhtiö Fingrid odottaa ratkaisuja myös pian julkaistavalta hallituksen energia- ja ilmastostrategialta.
Fingridistä arvioidaan, että sähköpulan riski Suomessa on edelleen erittäin suuri, jos lämpötila painuu tammikuussa 2016 koetun pakkasen lukemiin ja kestää pitkään.
– Siirtoyhteydet naapurimaista ja kotimainen sähköntuotanto riittävät kattamaan kylmän talvipäivän kulutuksen, mutta varaa siirtoyhteyksien tai tuotantolaitosten vikaantumiselle ei ole. Kotimaisen lauhdevoiman sulkeminen on osasyynä tilanteen kiristymiseen.
Fingridin arvion mukaan sähkön tuonnin tarve on tulevana talvena pakkaspäivänä nousemassa 3 500 megawatin tasolle. Tämä tarkoittaa, että arvioidussa 15 100 megawatin huippukulutustilanteessa viidennes sähköstä on tuotava ulkomailta. Tuontia tarvitaan enemmän kuin mitä kaikki Suomen ydinvoimalat tuottavat yhteensä sähköä. Tilanne jatkuu lähivuodet samanlaisena eikä edes Olkiluoto 3:n käyttöönotto poista kokonaan tuontiriippuvuutta.
– Huolehdimme Fingridissä, että sähköpulatilanteessa järjestelmän toimintakyky säilyy. Tiukassa tilanteessa voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan lyhytkestoisesti joidenkin asiakkaiden sähkön käyttöä, kertoi toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin sähköverkkopäivässä keskiviikkona.
Sähkötehon hetkellisestä riittämättömyydestä johtuva sähköpula on hallittavissa oleva tilanne, johon Fingrid on varautunut yhdessä paikallisten jakeluverkonhaltijoiden kanssa. Sähkönkulutuksen rajoitukset koskisivat todennäköisimmin pientä osaa sähkönkäyttäjistä hetkellisesti, korkeintaan muutaman tunnin. Yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sähkönsaanti pystytään turvaamaan myös sähköpulatilanteessa.
Jukka Ruususen mukaan siirtyminen vihreään sähköjärjestelmään on välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, mutta siirtyminen on tehtävä hallitusti, jotta sähköjärjestelmän käyttövarmuus voidaan edelleenkin turvata.
– Olennaista on, miten siirtymäajasta selvitään ja kuinka nopeasti pystytään hyödyntämään vielä kehitteillä olevaa älykästä teknologiaa. Meillä kaikilla on sama päämäärä – puhdas energia. Kurottava on kuitenkin noin kymmenen vuoden tekninen kehitystarve ennen kuin voidaan puhua vihreän energiatuotannon vallankumouksesta. Tärkeätä on säilyttää myös markkinaperusteinen kohtuuhintaisuuden mahdollistava ja häiriötön sähkönsaanti, Ruusunen toteaa.