Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä on mies, jolla on näkemys sähköautojen tulevaisuudesta. Hän ennustaa, että ensi vuosikymmenen loppupuolella myydyistä autoista voi hyvin olla jo puolet sähköisiä.
– Me olemme nyt juuri sen kynnyksellä, että iso muutos tapahtuu. Volyymit ovat tietenkin vielä pieniä, mutta kasvu on koko ajan kovaa, Leskelä kertoo Verkkouutisille.
Sähköautojen osuus myydyistä autoista on globaalisti vasta prosentin luokkaa ja Suomessa noin kolmisen prosenttia, mutta sähköautojen markkina kasvaa maailmalla 40-80 prosenttia vuodessa.
Leskelä puhuu eksponentiaalisesta kasvusta. Nousu alkaa hänen mukaansa kustannusten kehityksen myötä, ja systeemimuutos voi olla nopea.
– Ottaen huomioon autonvalmistajien ilmoitukset ja tavoitteet sekä kustannusten kehitys näyttää siltä, että sähköisen auton elinkaarikustannus tai ajamisesta aiheutuva kustannus tulee halvemmaksi kuin polttomoottoriautoilla hyvin pian ensi vuosikymmenellä, hän arvioi.
Kyse on Leskelän mukaan lähinnä siitä, miten valtavassa autoteollisuudessa autotehtaat, alihankintaketjut ja kaikki muut toimijat aina akkutehtaista lähtien pystyvät muutokseen sopeutumaan.
Pienikin siivu olisi lottovoitto
Kehitys on hänen mielestään hyvin kiinnostava suomalaisen teknologiateollisuuden tai palveluteollisuuden näkökulmasta.
– Nyt on se vaihe, jolloin olisi hyvä olla mukana tähän kasvuun liittyvillä palveluilla ja tuotteilla, Leskelä painottaa.
Hän muistuttaa, että autobisnes on maailmalla järjettömän suurta, se on maailman suurimpia liiketoimintoja.
– Jos Suomi saa pienenkin siivun siitä markkinasta, niin se on lottovoitto.
Suomessa on jo esimerkiksi latausfirmoja kuten energiayhtiöiden perustama Virta, joka toimii hyvin verkkotuneesti ja myy lähinnä palvelua muun muassa taloyhtiöille, työpaikoille ja vaikka kauppakeskuksille, jotka rakentavat latauspaikkoja.
– Uusi liiketoiminta on hyvin samankaltaista kuin missä hyvänsä digitaalisessa palvelussa. Siinä on mukana laitteita ja vähän energianmyyntiäkin, mutta varsinaisesti siinä myydään latauspalvelujärjestelmiä, Leskelä kertoo.
Sähköautomarkkinoilta löytyy latausjärjestelmien lisäksi myös paljon muutakin tekemistä. Esimerkiksi miten älykästä latausjärjestelmää tai akkua kotona voitaisiin hyödyntää energiajärjestelmässä, tai miten Suomeen perustettavien akkukemikaalitehtaiden kylkeen saataisiin iso akkutehdas.
– Tässä on kokonainen bisnesalue voimakkaan kasvun alussa. Olisi tietysti kiinnostavaa, että suomalaiset toimijat saisivat tähän hyvän lähdön, Leskelä painottaa.
Teollisia toimijoita Suomi on ennenkin osannut houkutella maahan, mutta palvelujen kehittämiseksi tarvitaan sähköautoja kaduille. Tässä me olemme Leskelän mielestä hieman jäljessä muita maita.
– Palveluja ei voi kehittää, pilotoida eikä rakentaa ellei niitä autoja ole, hän huomauttaa.
Tehokas keino sähköautojen määrän nostamiseksi olisi Leskelän mukaan työsuhdeautojen verotuksen muuttaminen siten, että se suosisi nollapäästöisiä autoja voimakkaasti. Työsuhdeautojen määrä on aika suuri ja autot päätyvät kiertoon muutaman vuoden välein, joten näin saataisiin sähköautoja nopeasti myös käytettyjen autojen markkinoille.
Toinen keino olisi autojen hankintatuki. Leskelän mielestä sellaista ei tarvita pitkälle ajalle, mutta terävä alkurykäys saisi markkinaan nykyistä paremmin liikettä.
Tärkeää on myös latausjärjestelmän kehittyminen uskottavasti, missä onkin Leskelän mukaan jo hyvin edistytty. Valtion edistämisohjelmaakaan ei hänen mielestään tarvitse enää pitkään jatkaa, sillä julkinen latausverkko on pian riittävä ja kehittyy edelleen markkinoiden vetämänä.
– Se ei ole mikään semmoinen loputon rahareikä, hän toteaa.
Monissa maissa käytetään myös pehmeitä sähköautoilun edistämiskeinoja, kuten ilmaisia latauksia, etuja pysäköinnissä tai bussikaistojen käyttöä. Meilläkin voitaisiin Leskelän mielestä kunnallisessa päätöksenteossa miettiä, miten kaupunkiliikennettä halutaan ylipäätään kokonaisuutena kehittää.
– Me olemme nyt päässeet sen ohi, ettei mitään ilmaisia latauksia pidä tarjota, mutta kaupungit voisivat miettiä muita pehmeitä keinoja, hän ehdottaa.
Ei mikään Amerikan temppu
Sähköautoilun yleistyessä kasvaa myös sähkön käyttö. Se ei kuitenkaan Leskelän mukaan ole ongelma, sillä autojen tarvitseman sähköenergian määrä on pieni ja sähköjärjestelmä sopeutuu äärihelposti energian suhteen.
– Jos kaikki Suomen henkilöautot ajaisivat sähköllä, niin sähkönkulutus lisääntyisi 10 prosenttia. Se on suunnilleen sama määrä energiaa, minkä vaikkapa 3 000 megawattia tuulivoimaa tuottaa. Meillä on nyt rakennettu muutamassa vuodessa 2 000 megawattia tuulivoimaa ja nyt puhutaan ainakin 20 vuoden aikajänteestä, eli tämä ei ole mikään Amerikan temppu.
Se sijaan isompi kysymys lataus. Jos kaikki ajaisivat perjantai-iltana autoillansa kotiin ja laittaisivat autonsa lataukseen, niin syntyisi Leskelän mukaan järjetön kysyntäpiikki, kun samaan aikaan tehdään kotona ruokaa, saunat kytketään päälle ja ollaan muutenkin aktiivisia. Onneksi kuitenkin ihmiset latailevat autojaan myös pysäköidessään ja työpaikollaan, ja älykkäällä latauksella sähköautot itse asiassa vähentävät päivän ja viikon sisäistä tehonvaihtelua.
Sähköautomarkkinoiden kehitys on Leskelän mielestä edennyt jo niin pitkälle, että se alkaa olla aika markkinavetoista. Minkään yksittäisen maan tai edes ison EU:n politiikkatoimillakaan ei ole enää ratkaisevaa roolia, jos ne vaikka jostain syystä kääntyisivät jotenkin nurin päin.
Toki on olemassa teoreettinen mahdollisuus, että jokin muu teknologia kuten vetyautot tai polttokennot lähtisivät vielä kiristämään sähköautoista ohi, mutta hänestä ei näytä siltä, että niistä ei olisi sähköautoille kilpailijoiksi.
Lisäksi varsinkin öljyteollisuudessa on tahoja, jotka sanovat, että myös perinteinen polttomoottoritekniikka kehittyy koko ajan ja öljyn hinta voi laskea kysynnän vähentyessä. Leskelä ei kuitenkaan usko polttomoottorien tulevaisuuteen.
– Itse kyllä näen, että tässä on systeeminen muutos lähtenyt liikkeelle. Sen aikataulua on vaikea arvioida tarkasti, mutta itse uskon, että me olemme sen eksponentiaalisen käyrän alkupäässä ja isot volyymikasvut ovat kohta edessä.