Sahateollisuuden yritysten tuotanto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,1 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä on 21 prosenttia enemmän kuin edellisen vuonna. Sahatavaran vientimäärä Suomesta oli tammi-helmikuussa 1,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Määriä vertaillessa on syytä huomioida, että vertailukuukaudet vuonna 2024 olivat normaalia tasoa heikompia. Ensimmäisen kvartaalin jälkeen 12 kuukauden kumulatiivinen sahatavaran tuotantomäärä Suomessa oli 11,5 miljoonaa kuutiometriä.
Sahatavaran vientihinnat nousivat 13 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vientihinta on 15 vuoden aikana noussut kuusella 35 prosenttia ja männyllä 21 prosenttia, kun samaan aikaan tukkipuun hinnat ovat nousseet 70 prosenttia.
– Tukkipuun hinta on edelleen ennätyskorkealla tasolla. Raaka-ainekustannukset ovat noin 75–80 prosenttia sahateollisuuden yritysten kustannuksista, ja nykyinen kireä puumarkkinatilanne haastaa sahateollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä voimakkaasti, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kertoo tiedotteessa.
Vienti kasvoi, näkymissä epävarmuutta
Sahateollisuudessa viennin osuus tuotannosta on noin 80 prosenttia ja vientimaita on yli 70. Useimmilla sahateollisuuden vientimarkkinoilla rakentamisen aktiviteetti on ollut viimeisten vuosien aikana vaatimatonta.
Tämän vuoden arvioidaan olevan Euroopassa kuitenkin viime vuotta parempi, mikäli Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välille ei syty kauppasotaa. Korkeat tariffit iskisivät voimakkaasti Euroopan talouskasvuun ja heikentäisivät rakentamisen näkymiä.
Aallon mukaan lisäksi epävakaa turvallisuustilanne aiheuttaa huolta teollisuuden piirissä. Kokonaisuudessaan talouskasvunäkymiin liittyykin merkittävää epävarmuutta.
– Euroopan komissiolta toivotaan viisautta kauppapolitiikan harjoittamisessa. Euroopan unionin kauppatase Yhdysvaltoihin on puutuotteissa merkittävästi ylijäämäinen ja puutuotteiden osalta tulisi välttää tullien asettaminen. Suomesta ei viedä juurikaan sahatavaraa Yhdysvaltoihin, mutta silti epäsuora negatiivinen vaikutus suomalaiseen sahateollisuuteen olisi tuntuva, Aalto arvioi.
Euroopan ulkopuolella kolme suurinta sahatavaran ja höylätavaran vientimaat ovat tällä hetkellä Egypti, Japani ja Saudi-Arabia. Tämän vuoden ensimmäisen kahden kuukauden aikana vientimäärä Egyptiin kasvoi 36 prosenttia, Saudi-Arabian 96 prosenttia.
Sen sijaan Japanin vienti laski neljä prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sahateollisuudelle Kiinan markkina on tärkeä. Tammi-helmikuun aikana Kiinan vienti kuitenkin laski 48 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.
– Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla kilpailu on ankaraa. Jos tukki ei kaadu Suomessa, niin samoilla markkinoilla toimivat venäläiset ja kanadalaiset yritykset kasvattavat kyllä nopeasti osuuksiaan. Kotimaisesta kilpailukyvystä tulee huolehtia, jotta näin ei tapahdu, Aalto huomauttaa.
Kotimaassa puun käyttö rakentamisessa vähäistä
Puu on tärkeä pientalojen rakennusmateriaali, joten pientalorakentamisen kehitys kotimaassa on sahateollisuuden kannalta keskeinen mittari. Pientalojen rakennuslupien ja uusien rakennusaloitusten määrä oli alkuvuonna edelleen vähäinen Suomessa.
Sahateollisuuden kotimaisten toimitusten 12 kuukauden kumulatiivinen määrä oli 2,1 miljoonaa kuutiometriä, eikä merkittävää muutosta viime vuosiin ole havaittavissa.
Puurakentamista on edistetty hallitusohjelmatasolla 20 vuoden ajan. Tämän hallituskauden tärkeimpiä päätöksiä puurakentamisen kannalta on Aallon mielestä uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvojen määrittely.
Hänen mukaansa hiljattain lausunnoilla olleessa hiilijalanjäljen raja-arvoasetuksen luonnoksessa asetettiin kuitenkin taso, jolla ei olisi tosiasiallista vaikutusta.
– Raja-arvoasetus ei lausuntomuodossaan edistäisi merkittävästi rakentamisen päästöjen vähentämistä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalla (kok.) on nyt oivallinen paikka tehdä päätöksiä puurakentamisen puolesta. Raja-arvoja tulee tiukentaa nyt ja tulevaisuudessa. Näin saadaan luotua selvä polku, jonka avulla vähennetään päästöjä, luodaan puusta rakentamalla lisää teknisiä hiilinieluja ja vahvistetaan edellytyksiä vihreälle siirtymälle, Aalto toteaa.
Suhdannekatsauksen luvut perustuvat Tullin, Luonnonvarakeskuksen, Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n tietoihin.
