Saharasta löytynyt punertava kivi paljastui ikivanhaksi palaksi Marsia

Yli neljä miljardia vuotta vanha meteoriitti tarjoaa tutkijoille tietoa Marsin varhaisista olosuhteista.
Planeetta Mars. WIKIMEDIA COMMONS/NASA Hubble CC-BY-2.0
Planeetta Mars. WIKIMEDIA COMMONS/NASA Hubble CC-BY-2.0
Planeetta Mars. WIKIMEDIA COMMONS/NASA Hubble CC-BY-2.0
Planeetta Mars. WIKIMEDIA COMMONS/NASA Hubble CC-BY-2.0

Saharan autiomaasta Malista löydetty meteoriitti on osoittautunut yhdeksi vanhimmista tunnetuista Marsista peräisin olevista kivistä. Tutkijoiden mukaan yli 4,1 miljardia vuotta vanha meteoriitti sisältää merkkejä siitä, että Marsissa oli muinoin aktiivinen vesikierto.

Teghaza 001 -nimellä tunnettu meteoriitti löydettiin vuonna 2022 läheltä vanhaa suolakaivosaluetta. Noin 800 grammaa painanut kivi on sittemmin päätynyt tutkijoiden käsiin.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan rahoittamassa tutkimuksessa selvisi, että meteoriitti on muodostunut Marsin historian varhaisessa vaiheessa, vain muutamia satoja miljoonia vuosia planeetan syntymisen jälkeen.

Tutkimus julkaistiin lokakuun lopussa arvostetussa Science-tiedelehdessä.

– Vasta kun aloimme tutkia meteoriittia tarkemmin, ymmärsimme sen olevan todella ainutlaatuinen, Nasan Jet Propulsion Laboratoryn tutkija Yang Liu kertoo Nasan tiedotteessa.

Liun mukaan eräs tutkimuksen arvioijista kutsui meteoriittia jopa Marsin Rosettan kiveksi. Nimitys viittaa siihen, että löydös voi auttaa tutkijoita tulkitsemaan planeetan varhaisinta historiaa.

Marsissa virtasi ennen vetta

Meteoriitin erityispiirre on sen poikkeuksellisen korkea ikä ja mineraalikoostumus. Suurin osa Maasta löydetyistä Mars-meteoriiteista on geologisesti huomattavasti nuorempia.

Tutkijat löysivät kivestä muun muassa zirkonikiteitä, joiden avulla he pystyivät määrittämään sen ikää.

Mineraalien koostumus paljasti, että kivi oli altistunut veden vaikutukselle noin 4,1 miljardia vuotta sitten. Tämä tarkoittaa, että itse kivi on voinut muodostua vielä aikaisemmin.

Havainnot tukevat käsitystä siitä, että Marsin olosuhteet olivat muinoin huomattavasti nykyistä kosteammat.

Meteoriitti on erityisen kiinnostava siksi, että se sisältää merkkejä veden ja kiviaineksen välisestä vuorovaikutuksesta Marsin kuoren sisällä.

Tutkijoiden mukaan löydös antaa viitteitä siitä, että planeetan varhainen vesikierto oli aiemmin arvioitua monimutkaisempi.

Video

Meteoriittia käsiteltiin myös kesäkuussa Science Advances -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkijat tarkastelivat meteoriitin apatiittimineraaleihin sitoutunutta vettä ja erityisesti sen vedyn isotooppikoostumusta.

Tulosten mukaan mineraaleihin oli tallentunut merkkejä sekä Marsin sisuksista peräisin olevasta vedestä että planeetan muinaisen vesikehän vaikutuksesta.

Analyysi viittaa siihen, että Mars oli menettänyt huomattavia määriä vetyä avaruuteen jo noin 4,1 miljardia vuotta sitten.

Vettä voi hajota auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi. Kevyt vety pystyy karkaamaan planeetan ilmakehästä avaruuteen, mikä edistää Marsin kuivumista.

Löydös auttaa siten ymmärtämään, miten nykyisin kylmästä ja kuivasta Marsista kehittyi sellainen planeetta kuin se on tänään.

Meteoriitin alkuperäistä sijaintia Marsissa ei tunneta varmasti. Tutkijat ovat kuitenkin tunnistaneet planeetan pinnalta useita alueita, joiden mineraalikoostumus vastaa löydöstä.

Nasan mukaan meteoriittia koskevat tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa. Sen analysointi voi vielä paljastaa uutta tietoa Marsin varhaisesta geologisesta kehityksestä ja olosuhteista, joissa nestemäistä vettä esiintyi.

SpaceX:n Starship -avaruusraketin yläosa laskeutui onnistuneesti maanpinnalle.
Mainos