LähiTapiolan Arjen katsaus ‑kyselyn mukaan suomalaisista 42 prosenttia parantaisi avopuolison asemaa perimysoikeudessa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2024 lopulla noin 375 000 avoparia. Avoliitot ovat yleistyneet tasaisesti 1990‑ ja 2000‑luvuilla. Vuonna 1992 avoparien osuus perheistä oli 15 prosenttia, kun nyt jo joka neljännessä perheessä (26 %) eletään avoliitossa.
Myös lapsiperheissä avoliitto on yleinen perhemuoto – jo joka viidennessä (21 %) lapsiperheessä eletään avoliitossa.
Vaikka avoliitot ovat arkipäiväistyneet nopeasti, avopuolisoiden asema perimysjärjestyksessä ei ole juuri muuttunut.
– Avopuoliso jää kuolemantapauksessa kokonaan ilman perintöä, ellei asiasta ole erikseen sovittu testamentilla, muistuttaa LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi.
LähiTapiola kysyi noin tuhannelta suomalaiselta, muuttaisivatko he avopuolison asemaa perimysoikeudessa. Vastaajat edustavat Manner‑Suomen aikuisväestöä. Kyselyn mukaan 42 prosenttia suomalaisista parantaisi avopuolison asemaa.
– Avoliitossa elävälle avopuoliso on ihan yhtä merkityksellinen elämänkumppani kuin aviopuolisokin. Moni saattaa ajatella avioliiton olevan lähinnä muodollinen sopimus, jolla ei ole suurta merkitystä arjen kannalta. Sopimushan se onkin, mutta samalla sovitaan myös hyvin konkreettisista asioista, kuten siitä, ettei toinen jää tuuliajolle, jos pahin tapahtuu, Lammi sanoo.
Kyselyn mukaan 16 prosenttia suomalaisista katsoo, että avopuolison pitäisi periä puolisonsa pitkän parisuhteen perusteella.
Lisäksi 14 prosenttia antaisi avopuolisolle perimysoikeuden silloin, jos parilla on yhteisiä lapsia. Vastaajista 12 prosenttia kannattaisi avopuolison perimysoikeutta molemmissa tilanteissa.
– Lasten asema perinnössä on aina ensisijainen. Jos vainajalla on lapsia, puoliso ei peri automaattisesti – ei avo- eikä aviopuoliso. Aviolesken asemaa turvaa tällöin ositus, jossa puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Jos vainaja on ollut puolisoaan varakkaampi, leski voi saada tasinkoa, Lammi kertoo.
– Avopuoliso sen sijaan ei peri puolisoaan ilman testamenttia missään tilanteessa eikä ole oikeutettu tasinkoon. Avopuolison asema on käytännössä varsin heikko, ja kyselyn perusteella moni suomalainen olisi valmis vahvistamaan sitä tilanteissa, joissa perheside on vahva, hän jatkaa.
LähiTapiola kertoi maaliskuussa kyselytutkimuksesta, joka osoitti, että suomalaisperheissä on sitkeä harhaluulo aviolesken asemasta. Lähes joka toinen suomalainen uskoo virheellisesti, että avioleski perii puolisonsa omaisuutta silloinkin, kun vainajalla on lapsia.
Lammi toteaa, että perintöasioita ajatellaan usein vasta sitten, kun ne tulevat omalle kohdalle.
– Se on täysin ymmärrettävää, sillä kokonaisuus on monimutkainen ja monelle vieras. Esimerkiksi avio‑oikeus saatetaan sekoittaa perimiseen, vaikka kyse on eri asioista. Avio‑oikeus ei tarkoita oikeutta vainajan omaisuuteen, vaan oikeutta puoleen puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Jos varallisuus on ollut suunnilleen yhtä suuri, leski ei saa kuolinpesästä mitään, Lammi selventää.
Kyselyssä 42 prosenttia suomalaisista ei muuttaisi avopuolison asemaa perimysjärjestyksessä. Heidän mielestään jokaisen tulisi huolehtia asiasta itse testamentin avulla. Mielipiteet jakautuvat siis kahtia. Yhtä suuri osa suomalaisista haluaisi parantaa avopuolison asemaa kuin säilyttää sen ennallaan.
Lammi muistuttaa, että testamentti ja henkivakuutus ovat keskeisiä keinoja turvata puolison taloudellinen asema – oli kyse sitten avo‑ tai avioliitosta.
– Kun oma tilanne käydään ajoissa läpi läheisten kanssa, voidaan välttää turhaa epävarmuutta. Varautuminen ei poista surua, mutta se voi tuoda taloudellista turvaa kaikkein vaikeimpaan hetkeen, hän toteaa.